Nuppu Koiviston väitös: Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle

Kuva: Josef Silbermanin Fennia-naisorkesteri esiintymässä Groot Badhuis -hotellin konserttisalissa Zandvoortissa Alankomaissa vuonna 1917 (Nationaal Archief / Collection Spaarnestad / Het Leven / Kees Hofker).

Kuva: Josef Silbermanin Fennia-naisorkesteri esiintymässä Groot Badhuis -hotellin konserttisalissa Zandvoortissa Alankomaissa vuonna 1917 (Nationaal Archief / Collection Spaarnestad / Het Leven / Kees Hofker).

 

FM Nuppu Koivisto väittelee perjantaina 13. syyskuuta 2019 kello 12 Helsingin yliopistolla Historian ja kulttuuriperinnön tohtoriohjelmasta.

Koiviston väitöskirja ”Sähkövaloa, shampanjaa ja Wiener Damenkapelle: naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916” käsittelee naisvoittoisia ravintolaorkestereita Suomen suuriruhtinaskunnassa 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa. Kysymyksessä on ensimmäinen Suomessa julkaistu naisorkestereita käsittelevä monografia.

Väitöstutkimuksessa osoitetaan, että naisorkesterit muodostivat laajamittaisen osan 1800-luvun lopun urbaania huvikulttuuria Suomessa. Noin 10–15-henkisiä naisorkestereita konsertoi Suomen kaupungeissa useita kymmeniä. Yhtyeet esiintyivät ravintola- ja kahvilalavoilla päivittäin. Koska naisorkesteri (saks. Damenkapelle) oli valtio- ja kulttuurirajat ylittävä muoti-ilmiö ja koska yhtyekulttuuri perustui kiertueille, suurin osa naisorkestereista saapui Suomeen muualta Euroopasta. Naisorkesterit otettiinkin Pohjolassa vastaan osana keskieurooppalaista kulttuurituontia. Silti yhtyeet jäivät esimerkiksi institutionalisoituneen musiikkikritiikin ulkopuolelle, ja naisorkestereihin kohdistuva uutisointi sai usein sukupuolittuneita tai jopa misogyynisiä sävyjä.

Kokonaisuudessaan tutkimustulokset kertovat naisten ammatillisen musiikkitoiminnan monipuolisuudesta sekä musiikkielämän kansainvälisyydestä 1800-luvun lopun Itämeren alueella. Väitöskirja tuottaa uutta tietoa erityisesti naisorkesterien kiertuereiteistä sekä ohjelmistoista, jotka ovat jääneet aiemmassa tutkimusperinteessä vähäiselle huomiolle.

Tutkimustyötä ovat ohjanneet professori Laura Kolbe sekä FT, dosentti Mikko-Olavi Seppälä. Vastaväittäjänä toimii professori Tomi Mäkelä (Martin- Luther-Universität Halle-Wittenberg) ja kustoksena professori Laura Kolbe. Tilaisuus on suomenkielinen ja se järjestetään Helsingin yliopiston Athena-rakennuksen salissa 302 (Siltavuorenpenger 3 A, 00170 Helsinki).

Väitöskirja on ilmestynyt Suomen musiikkitieteellisen seuran kustantaman Acta Musicologica Fennica -julkaisusarjan osana 34. Tutkimus on saatavilla sekä sähköisenä E-thesis-tietokannassa että painettuna versiona. Painettua kirjaa voi ostaa suoraan kustantajalta (mts.toimisto@gmail.com) 30 euron hintaan.

Nuppu Koivisto työskentelee tällä hetkellä Taideyliopiston historiafoorumissa tohtorikoulutettavana. Koivisto on myös Suonin tutkija ja Mustekala-lehden toinen päätoimittaja.

 

Sini Mononen