Tutkimusyhdistys Suoni ry – Aktivistinen musiikintutkimus yhteiskunnallisena muutosvoimana
 
 

Tutkimusyhdistys Suoni ry harjoittaa aktivistista eli yhteiskunnallista ja toiminnallista musiikintutkimusta. Se tutkii musiikkikulttuuria tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmasta pyrkien muuttamaan musiikillisia käytäntöjä yhteiskunnallisesti ja ympäristöllisesti oikeudenmukaisemmiksi. Samalla se edistää musiikillista toimintaa ja musiikintutkimusta yhteiskunnallisen keskustelun sijana. Riippumaton yhdistys tekee yhteistyötä suomalaisten musiikki- ja kulttuuritoimijoiden kanssa.

Yhdistys työllistää tutkijoita, julkaisee aktivistista musiikintutkimusta ja tietopaketteja sekä muita julkaisuja, tuottaa asiantuntijapalveluja, järjestää tutkimustapahtumia, osallistuu eri tavoin yhteiskunnalliseen keskusteluun ja solmii yhteistyökumppanuuksia muiden tutkimuksellisten ja yhteiskunnallisten toimijoiden kanssa. Yhdistys on sitoutunut sellaiseen humanistiseen perinteeseen, joka 1) ymmärtää taiteen todellisuutta tutkivan, esittävän ja tuottavan luonteen ja 2) on kiinnostunut taiteen erilaisista tavasta kiinnittyä yhteiskuntaan. Keskeistä Suonin toiminnalle on yhteiskunnallinen aktiivisuus.

Tutkimusyhdistys Suoni ry on perustettu yhteiskunnallisessa tilanteessa, jossa yliopistojen tutkimuksellinen autonomia on kaventunut ja erityisesti taiteen tutkimuksen harjoittamisen edellytykset ovat huonontuneet merkittävästi. Taidetta ja taiteen tutkimusta käsitellään nyky-yliopistossa liian usein vain taloudellisen hyödyn kriteerein, jolloin tutkimuksen perimmäinen tarkoitus, taiteen ja sen maailmassa toimimisen tapojen riippumaton tutkimus on hämärtynyt. Yhdistys harjoittaa aktivistista tutkimuspolitiikkaa toiminnallisen instituutiokritiikin keinoin vaalimalla vapaan tieteen harjoittamisen edellytyksiä riippumattomassa tutkimusyhdistyksessä.

Tutkimusyhdistys Suoni ry:n nimi ilmentää ajatusta musiikista yhteiskunnan lävistävänä muutosvoimana sekä vapaan tutkimuksen tapaa etsiä uusia uomia ja purkautumisväyliä. Italian kielessä ”suoni” tarkoittaa ääniä (ital. suono = ääni, sävel, kaiku; monikossa suoni), ja suomen kielessä se viittaa elämännesteen kulkutiehen ja elämänsisäisyyteen sekä virtaukseen, tiehyeeseen ja esiintymään.

Yhdistyksen tutkijat toimivat tutkijuutensa ohella ja siihen liittyen muun muassa vapaina kirjoittajina, kriitikoina, radio- ja tv-ohjelmien tekijöinä, järjestöaktiiveina, opettajina, dj:nä, ympäristöaktivisteina sekä monissa muissa kansanvalistuksen, yleisötyön ja asiantuntijan tehtävissä. Heitä yhdistää halu tutkia todellisuutta musiikin avulla ja taistella musiikintutkimuksen keinoin paremman maailman puolesta.

Lue lisää: 

Suoni yhdistyksen säännöt
Suoni toimintasuunnitelma 2018
Suoni vuosikertomus 2017

 
SUONI_SYMBOLI_VIHREÄ_RGB_bigger-wider.png
 

Hallitus / Jäsenet

Toimintavuonna 2017–2018 Suoni ry.:n hallituksen jäseniä ovat

Sini Mononen,  FT, tutkija ja kriitikko (pj)
Kaj Ahlsved, FD, forskare, pedagog och musikkritiker
Saijaleena Rantanen, MuT, FM, pianonvirittäjä ja tutkija (siht.)
Kim Ramstedt, FT, tutkija, dj, radiotoimittaja
Juha Torvinen, FT, dosentti, akatemiatutkija
Susanna Välimäki, FT, dosentti, yliopistonlehtori, kriitikko, tietokirjailija 


Liity jäseneksi?

Suonin jäsenyyttä voivat hakea kaikki tutkijat, jotka ovat kiinnostuneita yhteiskunnallisesti aktivistisesta musiikintutkimuksesta, jotka harjoittavat tai suunnittelevat yhteiskunnallisesti aktivistisen musiikintutkimuksen harjoittamista tai pyrkivät sitä edistämään jollakin muulla tavalla.

Jos olet kiinnostunut jäsenyydestä, toimi näin: Lähetä vapaamuotoinen ja lyhyt (1–2 liuskan) hakemus, jossa kerrot kiinnostuksestasi aktivistiseen musiikintutkimukseen ja esittelet lyhyesti alaan kytkeytyvän tutkimussuunnitelman, osoitteeseen suoni@suoni.fi.

Jäsenyyshakemuksen käsittelyssä kestää tavallisesti 3–5 viikkoa, kesäkuukausina kesälomien takia mahdollisesti kauemminkin.

 
SUONI_SYMBOLI_VIHREÄ_RGB_bigger-wider.png
 

 Tutkijat

 
 

Kuva: Linda Tallroth-Paananen

 

FT Kaj Ahlsved

on tutkija, musiikkikriitikko ja musiikkipedagogi. Väitöskirjassaan (Åbo Akademi, musikvetenskap 2017) Ahlsved tutkii, miten musiikkia käytetään äänimaiseman, identiteetin ja dramaturgian luojana urheilukonteksteissa. Hän on aktiivinen kriitikko ja kolumnisti (mm. Österbottens Tidning ja Hufvudstadsbladet) ja on popularisoinut tutkimustaan ahkerasti niin suurelle yleisölle esitelmöijänä, musiikkijournalistina kuin mediaa palvelevana asiantuntijana. Tällä hetkellä hän tutkii varhaisten suomalaisten urheiluseurojen musiikkikäytäntöjä kansalaisuuden, demokratian ja yhdenvertaisuuden ilmentäjänä. Ahlsvedilla on ollut useita eri opetus- ja hallintotehtäviä Pietarsaaren Musiikkitalossa: esim. koulutusvastaava ja opetusta kitaransoitosta tieteelliseen kirjoittamiseen.

 
 

Kuva: AJ Savolainen

 

VTT, dos. Kaarina Kilpiö

työskentelee yliopistonlehtorina Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hänen tutkimustoimintansa on kohdistunut musiikin sosiaalihistoriaan ja erilaisiin musiikin ja äänen käyttöihin. Kilpiö on tutkinut muun muassa musiikin käyttöjä erilaisissa menneisyyden audiovisuaalisissa yhteyksissä sekä kaupallisissa taustamusiikkipalveluissa. Tämän lisäksi hänen tutkimuskiinnostuksiinsa kuuluvat musiikin ja musiikkiteknologian arkikäytöt. Kilpiö koordinoi useita musiikin ja musiikinhistorian tutkimuksen verkostoja, ja toimii myös tapahtumatuottajana SibAn kansainvälisille musiikinhistorian symposiumeille, jotka järjestetään kahden vuoden välein. Ajalla 7/2019–12/2022 Kilpiö toimii hanketutkijana, ensin Åbo Akademin hankkeessa Digitaliseringens inverkan på minoritetsmusik (DIMM) ja tämän jälkeen Itä-Suomen yliopiston hankkeessa Kuuntelun kulttuurit, medioidut äänet ja rakennetut tilat (ACMESOCS).

 
 
Kuva: Holger Kaasik

Kuva: Holger Kaasik

 

FM NUPPU KOIVISTO

viimeistelee parhaillaan eurooppalaisia naisorkestereita käsittelevää väitöskirjaa (Sähkövaloa, shampanjaa ja wiener Damenkapelle: naisten salonkiorkesterit ja varieteealan transnationaaliset verkostot Suomessa 1877–1916) Helsingin yliopistossa. Yhdessä FT, dosentti Susanna Välimäen kanssa Koivisto työstää lisäksi suomalaisia naissäveltäjiä käsittelevää tietokirjaa.  Koulutukseltaan hän on sivuaineinaan estetiikkaa sekä yleistä kirjallisuustiedettä lukenut historioitsija. Koiviston tutkimusintresseihin kuuluvat erityisesti musiikkialalla työskennelleet naiset, ravintola- ja salonkimusiikin historia sekä luokan, sukupuolen ja kulttuuritaustan leikkauspinnat musiikin historiankirjoituksessa. Tutkijantoimensa ohella Koivisto työskentelee kulttuurilehti Mustekalan toisena päätoimittajana yhdessä FM Jaakko Uodin kanssa.

 
 

Kuva: Riitta Supperi

 

FT Sini Mononen

on tutkija ja kriitikko, joka väitteli elokuvamusiikin ja äänen vainoamiskokemuksen kuvauksista musiikkitieteen oppiaineessa Turun yliopistossa joulukuussa 2018. Tutkijan työn ohella Mononen on kirjoittanut vuodesta 2005 lähtien myös taidekritiikkiä (mm. Mustekala ja Helsingin Sanomat). Mononen on julkaissut erityisesti kriitikkona tekstejä, jotka käsittelevät poliittista taidetta, taiteen tapaa toimia yhteiskunnassa, taiteellista toimintaa ja tutkimusta tiedonmuodostuksen metodina sekä taiteen filosofiaa maailman hahmottamisen tapana. Mononen on palkittu kriitikko, jota on kiitetty erityisesti aktivistisesta otteestaan. Hän sai vuonna 2016 Suomen taideyhdistyksen kirjallisuuspalkinnon ja vuonna 2017 E. J. Vehmas –palkinnon. 

 
 
 

FM Janne Palkisto

Janne Palkisto (ent. Koskinen) on journalisti, musiikintutkija ja klarinetisti, joka valmistelee väitöskirjaa säveltäjä-klarinetisti Bernhard Crusellista (1775-̶ 1838) Turun yliopistossa. Ella ja Georg Ehrnroothin säätiön rahoituksella tehtävässä tutkimuksessa tarkastellaan muun muassa uusia lähdeaineistoja Crusellin vuonna 1798 tekemältä matkalta mikrohistorian ja uuden elämäkertatutkimuksen metodein (ks. Musiikki-lehti 3-4/2018). Tällä hetkellä Palkisto keskittyy Crusellin harjoittamaan hyväntekeväisyyteen sekä hänen asemaansa Kustaa IV Adolfin ajan jälkeisessä sanomalehtidebatissa. Crusellin matkapäiväkirjat ilmestyivät Palkiston suomentamina ja kommentoimina vuonna 2010 (SKS).

Palkisto on opiskelut Helsingin ja Venetsian yliopistoissa pääaineenaan musiikkitiede. Vuodesta 1997 hän on toiminut Yleisradiossa kuuluttajana, radio- ja tv-toimittajana sekä tuottajana erikoisalanaan klassinen musiikki. Sen ohella hän kirjoittaa kolumneja Antiikki & Design -lehteen, on työskennellyt Musiikkilehti Rondossa, Sibis-lehdessä, Helsingin juhlaviikoilla, Kuhmon Kamarimusiikissa sekä juontanut Tapiola Sinfoniettan, Kymi Sinfoniettan ja erilaisten festivaalien konsertteja. Palkisto vierailee klarinetistina muun muassa Kirkkonummen ja Sipoon kamariorkestereissa. Kesäfestivaalilla ”Musiikkia Ruovesi!” ovat tulleet suosituksi Palkiston esitelmät, joissa hän esittelee musiikkia sekä puhuen että klarinettia soittaen.

 
 

Kuva: Mirna Shampemba

 

FT Kim Ramstedt

on tutkija, dj, tapahtumatuottaja ja radiotoimittaja. Musiikkitieteen alan väitöskirjatutkimuksessaan (2017) Ramstedt tarkastelee musiikkikulttuurien liikkumista ajassa ja tilassa sekä DJ:n roolia kulttuurisen tiedon välittäjänä. Tutkimustyön ohella Ramstedt on työskennellyt yli kymmenen vuotta DJ:nä sekä radiotoimittajana puolivaltakunnallisella Bassoradio asemalla. DJ:nä Ramstedt on esiintynyt festivaaleilla ympäri Suomea (Ilosaarirock, Provinssi, Pori Jazz, Helsingin Juhlaviikot, Kaustinen Folk Festival) ja ollut myös itse mukana järjestämässä mm. vuoden klubitapahtumaksi palkittua Afro Sunday -klubia (2013-2017) sekä musiikintutkimusta popularisoivaa PhDJs tapahtumaa.

 
 

Kuva: Laura Salonen

 

FM INKA RANTAKALLIO

viimeistelee Turun yliopistossa musiikkitieteellistä väitöskirjaa, joka käsittelee suomalaisten underground-räppäreiden aitouskäsityksiä, uushenkisyyttä ja ateismia. Hiphop-kulttuuriin keskittyneen tutkimuksensa ohella Rantakallio toimii radiotoimittajana (Bassoradio), musiikkikriitikkona (mm. Rumba) ja DJ:nä. Rantakallio toimittaa arvostettua Rap Scholar -ohjelmaa Bassoradiossa. Lisäksi hän toimii DJ:nä mm. osana feministisen SOFA-rap-duon keikkakokoonpanoa sekä klubikulttuurissa aliedustettujen ryhmien puolesta toimivaa MYÖS-kollektiivia. Rantakallio tunnetaan erityisesti hiphopia koskevista feministisistä kannanotoistaan, ja hän käsitteli hiphop-feminismiä myös TEDx-puheessaan vuonna 2018.

 
 

Kuva: AJ Savolainen

 

MuT, FM Saijaleena Rantanen

työskentelee tutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa. Hän on musiikin historian tutkija, jonka tutkimusnäkökulma painottuu musiikin sosiaaliseen ja poliittiseen historiaan sekä sen käyttöön ja merkityksiin nykypäivänä. Rantanen on tutkinut muun muassa 1800-luvun lopulla tapahtuneen joukkojärjestäytymisen musiikkitoiminnan kehitystä ja musiikin yhteiskunnallisia vaikutuksia varhaisissa työväenyhdistyksissä sekä raittius- ja nuorisoseuroissa Suomessa. Tämän lisäksi hän tutkii amerikansuomalaisten siirtolaisten musiikkikulttuuria keskittyen erityisesti amerikansuomalaisten aktivistien toimintaan. Rantasen tutkimusaiheita ovat myös Viipurin musiikkielämä 1900-luvun alussa sekä laulu- ja soittojuhlien alkuvaiheet ja merkitys sekä kansallisen että työväenliikkeen musiikkitoiminnan kehityksen kannalta. Rantanen on ensimmäiseltä ammatiltaan pianonvirittäjä ja on työskennellyt myös opettajana, tapahtumatuottajana, promoottorina ja muusikkona.

 
 

Kuva: AJ Savolainen

 

FT Juha Torvinen

on musiikkitieteen dosentti Helsingin ja Turun yliopistoissa. Tutkimustyössään Torvinen on erikoistunut musiikin filosofiaan, ekokriittiseen musiikintutkimukseen (ekomusikologiaan), suomalaiseen nykymusiikkiin sekä musiikin sosio-kulttuuriseen merkitykseen. Tällä hetkellä hän toimii akatemiatutkijana Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa tutkimushankkeessaan Music, Nature, and Environmental Crises: A Northern Perspective on Ecocritical Trends in Contemporary Music (2014–2019), jossa tutkimuskohteena on musiikillisten käytäntöjen merkitys ihmisen ympäristösuhteen ymmärtämiselle. 

 
 

Kuva: AJ Savolainen

 

FT, dosentti Susanna Välimäki

on musiikintutkija, joka on kiinnostunut kaikesta äänellisestä merkityksenannosta yhteiskunnallisesta näkökulmasta. Välimäki on kirjoittanut muun muassa kirjat Subject Strategies in Music: A Psychoanalytic Approach to Musical Signification (2005), Miten sota soi? Sotaelokuva, ääni ja musiikki (2008, Tampere University Press Vuoden kirja -palkinto), Muutoksen musiikki: Pervoja ja ekologisia utopioita audiovisuaalisessa kulttuurissa (2015) sekä Syötävät sävelet: Vieraana säveltäjien pöydissä (2017, Kirja à la carte -kunniamaininta). Tällä hetkellä Välimäki tutkii sukupuolisen tasa-arvon toteutumista suomalaisten sinfoniaorkestereiden ohjelmistoissa, tekee elämäkertatutkimusta suomalais-englantilaisesta säveltäjästä ja viuluvirtuoosista Agnes Tschetschulinista (1859–1942) sekä kirjoittaa yhdessä Nuppu Koiviston kanssa tietokirjaa suomalaisista historiallisista naissäveltäjistä. Välimäki pitää tieteen yleistajuistamisesta ja yleisötyöstä. Hän tekee radio-ohjelmia YLElle ja musiikkikritiikkiä Helsingin Sanomiin sekä monenlaista yhteistyötä sinfoniaorkestereiden (erityisesti Turun filharmonisen orkesterin) kanssa. Välimäki on musiikkitieteen yliopistonlehtori Turun yliopistossa ja musiikkitieteen dosentti Helsingin yliopistossa.

 
SUONI_SYMBOLI_VIHREÄ_RGB_bigger-wider.png
 

 Tukijat ja yhteistyökumppanit

Vuonna 2019 Suonia ovat tukeneet

Svenska Kulturfonden