Reflecting on the concept of archival silence raises several questions: Is archival silence violence? Who is causing harm and to whom? Who is responsible for doing something about it?
Lue lisää
The new publication "I don't make world music, I make pop" tells the harsh truth about racism in the Swedish music industry, but also offers many recommendations to improve the situation. The report, originally published in March 2023 in Swedish, has now been translated into Finnish and English.
Lue lisää
Uusi julkaisu En tee maailmanmusaa, teen poppia kertoo karun totuuden rasismista Ruotsin musiikkialalla, mutta tarjoaa myös ehdotuksia tilanteen parantamiseksi. Alunperin maaliskuussa 2023 ruotsiksi julkaistu selvitys on nyt käännetty suomeksi ja englanniksi.
Rapporten "Jag gör inte world, jag gör pop" berättar den obehagliga sanningen om rasism i den svenska musikbranschen, men ger också många rekommendationer för att förbättra situationen. Rapporten, som ursprungligen publicerades i mars 2023 på svenska, har nu översatts till finska och engelska.
Lue lisää
Haluamme tuoda esiin, että olemme kukin keskustelleet 27.11.2023 Maria Petterssonin kanssa ja hän on esittänyt meille syvän anteeksipyyntönsä tutkimuksemme ja tekstiemme hyvän tavan vastaisesta ja luvattomasta hyödyntämisestä sekä lausumistaan viimeisen vuoden aikana käydyssä mediakeskustelussa. Arvostamme tätä Petterssonin osoittamaa vastuunkantoa ja keskusteluyhteyden luomista, hyväksymme hänen anteeksipyyntönsä, eikä meillä ole mitään muita vaatimuksia kirjailijalle. Toivomme kuitenkin, että teoksen kustantaja ja asiassa vahvasti kantaa ottanut Suomen kustannusyhdistys kantaisivat myös tilanteesta vastuunsa.
Lue lisää
Kuka saa määrittää, miltä taiteen pitää kuulostaa, näyttää tai tuntua? Kenelle taiteen tekijyys kuuluu? Puuttuuko taiteellisen tohtorintutkinnon tekijältä sekä taiteilijan että tutkijan toimijuus? Pohdin kirjoituksessani taiteilijuuden tukemista etenkin klassisen musiikin koulutuksen piirissä sekä sen puuttumisen kerrannaisvaikutuksia.
Lue lisää
Millaisia tehtäviä tunteilla on julkisessa keskustelussa? Protestiliikkeet, kuten Elokapina ovat valjastaneet taiteita erilaisten tunteiden ilmaisemiseksi. Myös musiikki ja ääni ovat osa ilmastoliikkeen luovaa protestia, jossa tunteiden hyödyntäminen osana kansalaistoimintaa voi saada strategisia piirteitä.
Lue lisää
Tulitauko nyt.
Suoni ry toivoo rauhaa ja tuomitsee kaikki sotarikokset ja ihmisoikeusloukkaukset. Kansainvälistä oikeutta ja humanitaarista oikeutta on kunnioitettava sekä siviilejä suojeltava. Vaadimme välitöntä tulitaukoa, panttivankien vapauttamista ja humanitaarisen avun esteetöntä pääsyä Gazaan.
Lue lisää
Henkinen väkivalta on klassisen musiikkikulttuurin tunnustamaton ongelma, johon viitataan usein vain kiertoilmaisuin. Henkinen väkivalta ilmenee monin tavoin ja voi pahimmillaan aiheuttaa pitkäaikaista haittaa sitä kohdanneelle henkilölle. Klassisen musiikin kulttuurissa on monia henkiselle väkivallalle altistavia riskitekijöitä, joista merkittävimpiä ovat suorituskeskeisyys ja muusikon hyvinvoinnin laiminlyönti.
Lue lisää
Artikkelikokoelma Naiset, musiikki, tutkimus – ennen ja nyt kuuluu ensimmäisiin suomen kielellä julkaistuihin musiikin nais- ja sukupuolentutkimusta käsitteleviin tieteellisiin artikkelikokoelmiin.
Lue lisää
Naiset ovat aina luoneet musiikkia. Säveltävät naiset ovat kuitenkin jääneet piiloon sukupuolensa takia. Miltä Suomen musiikin historia näyttää naisten näkökulmasta? Laajaan arkistotutkimukseen perustuva teos Sävelten tyttäret avaa ennennäkemättömän kuvan säveltäjänaisten soivaan perintöön.
Lue lisää
Suomen Musiikintekijät ry:lle tehty selvitys nostaa esiin monia musiikkikasvatuksen ja -koulutuksen kehityskohteita sekä saavutettavuuteen liittyviä kysymyksiä ja haasteita.
Lue lisää
Miksi naisten säveltämän musiikin esittäminen on tärkeää ja minkälaisia kysymyksiä ja haasteita siihen liittyy? Artikkeli on lyhennelmä kirjoittajan ensimmäisen jatkotutkintokonsertin Naisten Salonki (2022) käsiohjelmatekstistä.
Lue lisää
På 1890-talet var intresset för cykling stort i Finland. Intresset avspeglades även i musikkulturen eftersom det började komponeras musik med cykeltema. Endast en liten del av den musiken har getts ut kommersiellt i Finland. Kaj Ahlsved har grävt i arkiven och genom ett samarbete med musiker levandegjort musiken så som den finns nertecknad i version för hornensemble i Finlands armés stämböcker. Hur lät ”cykelmusiken”, vem komponerade den och varför?
Lue lisää
Sävelten tyttäret -konsertti, Ritarihuone 12.9.2023 klo 18.
Lue lisää
Taidemusiikkikoulutuksen keskeisen oppimisympäristön muodostavat mestari–kisälli-suhde ja konserttilava, joissa molemmissa työstetään ja esitetään musiikkiteoksia. Jotta esittäjä selviäisi työstään mahdollisimman hyvin, ehdotan opintojen tueksi reflektioon ja vertaistukeen keskittyviä kursseja sekä näkökulman muutosta aina kun se on mahdollista.
Lue lisää
I sitt inledande anförande vid Bothnia Classics medieseminarium talade Kaj Ahlsved om musikkritikens roll i samhället och dess osäkra framtid. Anförandet publiceras nu på uppmaning av organisatören.
Lue lisää
Erottajalla sijaitsee Theodor Höijerin suunnittelema komea kerrostalo (1891), johon rakennettiin lisäosa reilu kymmenen vuotta sen valmistumisen jälkeen. Aino Ackté asui neljännesvuosisadan tässä rakennuskompleksissa, sen kummassakin osassa, kahden aviomiehen kanssa. Rakennuksen seinässä on kyllä muistolaatta, mutta siinä muistellaan jotain aivan muuta henkilöä.
Lue lisää
Osallistu Elokapinassa esitettävää ja soitettavaa musiikkia käsittelevään kyselyyn. / Participate in a survey on the music of Extinction Rebellion Finland.
Lue lisää
Ilmastohätätila ja koronapandemia sekä sitä seuranneet monenlaiset globaalit kriisit ovat vahvistaneet käsitystä siitä, että kestävän kehityksen toimilla on jo kiire. Jotta Agenda 2030 tavoitteet toteutuisivat, tarvitaan kaikkien panosta – myös ja ehkäpä erityisesti luovan alan. Suomen musiikkiala on lähtenyt edistämään toimia aktiivisesti ja vuoden 2022 aikana on rakennettu digitaalinen alusta ELMA.live edistämään kestävää kehitystä erityisesti elävän musiikin alueella.
Lue lisää
Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöistä saa kirkollisessa keskustelussa sanoa lähes mitä vain, jos vetoaa omaan vakaumukseen. Halusin saada aikaan muutosta tähän. Saada ihmiset huomaamaan epäkohtia. Saada heidät reagoimaan! Niinpä käytin taidetta, tartuin tunteita herättävään aiheeseen, käytin mielipiteitä jakavia keinoja, pohjasin kaiken todellisiin tapahtumiin. Sillä on vaikutus! Vai oliko?
Lue lisää