Suoni ry juhlii: viisi vuotta aktivistista musiikintutkimusta

Tutkimusyhdistys Suoni ry perustettiin keväällä 2017 alustaksi aktivistiselle musiikin tutkimukselle. Perustajajäsenistön muodostivat Kaj Ahlsved, Sini Mononen, Kim Ramstedt, Saijaleena Rantanen, Juha Torvinen ja Susanna Välimäki. Itsenäisen, yliopistojen ulkopuolisen musiikintutkimusyksikön perustamiselle oli kolme pääasiallista syytä: humanististen ja taiteiden tutkimuksen ahdinko yliopistoissa, pyrkimys parantaa maailmaa sekä jaettu näkemys musiikista yhteiskunnallisena muutosvoimana.   

Ajatus musiikista koko yhteiskunnan lävistävänä ja sitä ravitsevana muutosvoimana haluttiin sisällyttää yhdistyksen nimeen. Musiikkiyhteys tulee italian kielestä, jossa suoni tarkoittaa ääniä (ital. suono = ääni, sävel, kaiku; mon. suoni). Suomen kielessä sana viittaa elämännesteen kulkutiehen sekä virtaukseen, tiehyeeseen ja esiintymään. Yhdistyksen nimessä jälkimmäinen seikka kuvaa sitä, että aktivistinen musiikintutkimus on välttämätön ja arvokas tapa vastata nykypäivän yhteiskunnallisiin ja ekologisiin haasteisiin.

Musiikin yhteiskunnallinen vaikuttavuus on teemana yhtä vanha kuin varhaisimmat musiikkia koskevat kirjoitukset. Musiikintutkimuksessa yhteiskunnallisuus on näkynyt muun muassa kriittisen, kulttuurisen tai ”soveltavan” musiikintutkimuksen muodoissa. Erityisesti aktivistisen tutkimuksen perinteet nousevat kuitenkin yhteiskuntatieteistä. Kansainvälisellä kentällä harjoitettavan aktivistisen tutkimuksen taustalla näkyy yhteiskunnallisten marginaalien, moniperustaisen syrjinnän sekä tasa-arvon ja oikeudenmukaisuuden toteutumisen/toteutumattomuuden kriittinen tarkastelu. Teoreettisina kehyksinä aktivistisessa tutkimuksessa ovat vahvasti edustettuina feministinen teoria, ekokriittinen teoria, jälkikolonialistinen teoria ja kriittinen rotuteoria (ks. esim. Hale 2008: 3).

Teorian ohella aktivistinen tutkimus on tekoja. Aktivistiseen tutkimukseen viitataan toisinaan taistelevana tutkimuksena, ja sen perinteessä ovat vahvasti edustettuina toimintatutkimus, osallistuva tutkimus ja ankkuroitu teoria (Hale 2008: 3). Sanna Ryynänen ja Juha Suoranta (2016) määrittävät taistelevan tutkimuksen keskeiseksi osaksi osallistumisen ja yhteistoiminnan. Aktivistinen tutkija asemoi itsensä toimimalla ja ottamalla kantaa. Toisin sanoen aktivistisen tutkimuksen kriittisyys kumpuaa tunnistetusta henkilökohtaisesta positiosta, josta käsin tutkija tarkastelee yhteiskunnan sortavia rakenteita ja pyrkii niiden muuttamiseen. (Suoranta & Ryynänen 2016: 15–16.)

Oman position tarkasteluun kuuluu lisäksi ajatus valtahierarkioiden purkamisesta ja kriittisestä suhtautumisesta tutkijan omaankin valtaan. Aktivistiseen tutkimukseen liitetään usein niin ikään ajatus sekä akateemisessa maailmassa että sen liepeillä toimivista kanssatutkijoista, joiden kanssa yhteiskunnallista muutosvoimaa kerätään ja kartoitetaan (esim. Ryynänen & Rannikko 2021: 18–20). Yliopistoinstituutioista irrallinen, samanhenkisten tutkijoiden yhteisö on aktivistisen tutkimuksen yhteiskuntavastuun kannalta ominainen toimintamuoto.  

Suoni ry:ssa on kysytty kuluneen viiden vuoden aikana, mitä aktivistinen musiikintutkimus Suomessa on. Ensimmäisenä toimintavuonna kirjoitetussa aktivistisen musiikintutkimuksen manifestissa tutkimusala määritellään 1) yhteiskunnallisia ongelmia käsittelevän musiikintutkimuksen tekemiseksi, 2) toiminnallisessa vuorovaikutuksessa musiikillisten instituutioiden ja käytäntöjen kanssa siten, että pyrkimyksenä on 3) musiikkikulttuurin eriarvoistavien käytäntöjen muuttaminen yhteiskunnallista ja ympäristöllistä oikeudenmukaisuutta edistäviksi. Samalla pyritään 4) vaikuttamaan yhteiskuntaa, kansalaisuutta ja ihmisyyttä koskeviin käsityksiin musiikin avulla. (Välimäki, Torvinen & Mononen 2019: 7.)

Kuuden tutkijan yhteisönä käynnistyneessä Suonissa on tänä päivänä parikymmentä jäsentä, ja sen puitteissa toimii Koneen säätiön rahoittama ”Musiikintutkijat yhteiskunnassa” -tutkimushanke. Yhdistyksen jäsenmäärä on kasvussa. Suonin tutkijat harjoittavat edellä mainitun määritelmän mukaista aktivistista musiikintutkimusta muun muassa musiikinhistorian tutkimuksen, ekokriittisen musiikintutkimuksen, musiikkikasvatuksen, rasismin tutkimuksen, väkivallan tutkimuksen, elämäkertatutkimuksen ja muusikkoustutkimuksen piireissä. Tutkimuskohteet vaihtelevat työväen musiikkielämän ja säveltävien naisten historiasta musiikin ja urheilun suhteeseen, hiphoppiin, musiikkikulttuurin tasa-arvokysymyksiin ja moniin muihin.

Yhteisön ensimmäiset vuodet ovat olleet aktiivisia. Viiden vuoden aikana Suoni ja sen tutkijat ovat tuottaneet useita kirjoja, oman julkaisusarjan (Acta Musicologica Militantia) ja satoja tutkimus- ja yleistajuisia artikkeleita sekä perustaneet oman aktivistisen musiikintutkimuksen Toiminta soi! -verkkojulkaisun. Jäsenet ovat tehneet kannanottoja mediassa, antaneet asiantuntijalausuntoja ja osallistuneet musiikkielämää ja yhteiskuntaa parantavaan hallinto- ja toimikuntatyöhön. Lisäksi yhdistyksen piirissä on järjestetty useita keskustelutilaisuuksia ja työpajoja, joista osa on suunnattu yhdistyksen jäsenistölle ja osa on ollut avoimia kaikille aiheesta kiinnostuneille.

Yhteistyökumppaneiden kanssa on toteutettu muun muassa muusikkonaisia, siirtolaisuutta ja rasismia käsittelevät konferenssit, ihmisen luontosuhdetta kartoittava yhteissävellys, varainkeruuhanke pandemian kurittamille muusikoille, säveltävien naisten musiikkia sisältäviä nuottijulkaisuja ja orkesterien ohjelmistoja tasa-arvoistavia hankkeita. Lista jatkaa kasvuaan.

On tullut aika juhlistaa ensimmäistä viiden vuoden etappia sekä suomalaisen musiikintutkimuksen muutosvoimaa. Toivotamme kaikki aktivistisesta musiikintutkimuksesta kiinnostuneet lämpimästi tervetulleiksi yhdistyksen viisivuotisjuhlaseminaariin, jossa alan ystävät tapaavat esitelmien, keskustelun ja yhdessäolon merkeissä.

Tutkimusyhdistys Suoni ry:n viisivuotisjuhlaseminaaria vietetään pe 22.4. klo 10 alkaen Tieteiden talon väistötilassa (Runeberginkatu 14–16, sali A300). Tervetuloa!

 

Kirjallisuus

Hale, Charles R. (2008) Introduction. Engaging Contradictions: Theory, Politics, And Methods of Activist Scholarship. Toim. C. R. Hale.  Berkeley, CA: University of California Press, 1–29.

Ryynänen Sanna & Rannikko, Anni (2020) Tutkiva mielikuvitus: Luovat, osallistuvat ja toiminnalliset tutkimusmenetelmät yhteiskuntatieteissä. Helsinki: Gaudeamus.

Suoranta, Juha & Ryynänen, Sanna (2016) Taisteleva tutkimus. Helsinki: Into.

Välimäki, Susanna & Torvinen, Juha & Mononen, Sini (2018) Johdanto. Aktivistinen musiikintutkimus. Musiikki muutosvoimana: aktivistisen musiikintutkimuksen manifesti. Toim. Sini Mononen & Susanna Välimäki. Helsinki: Tutkimusyhdistys Suoni ry, 7–14.