Podcast

Jakso 1: Kulttuurinen omiminen musiikissa – Vieraan kulttuurin arvostusta vai pilkkaa?

Suomessa puhutaan kainostellen kulttuurisesta omimisesta, sillä termi herättää helposti tunteita ja vastakkainasettelua. Mitä kulttuurisen omimisen merkityksestä pitäisi ymmärtää, jotta se ei pelkisty vain jonkin ihmisryhmän "loukkaantumiseksi"? Väitöskirjatutkijat Pirita Näkkäläjärvi ja Reetta Näätänen keskustelevat aiheesta ja kertovat esimerkkejä muun muassa saamelaisen ja japanilaisen kulttuurin käytöstä musiikissa..

Jakso 2: Pappien emäntiä ja punalipun kantajia – Siirtolaisnaiset, musiikki ja aktivismi

Sata vuotta sitten Pohjois-Amerikan suomalaiset siirtolaisnaiset rakensivat pohjaa tasa-arvoisemmalle tulevaisuudelle musiikkia hyödyntäen. Musiikilla oli keskeinen rooli niin paikallisen suomalaisen työväenliikkeen lipunkantajanaisten kuin luterilaisten pappien vaimojen elämässä. Tässä jaksossa kuullaan, mitä yhteistä oli näillä yhteiskunnalliselta asemaltaan kovin erilaisilla naisilla. Keskustelemassa Etelä-Pohjanmaan Kulttuurirahaston rahoittaman Haavemaa-hankkeen tutkijat, kulttuurisen musiikintutkimuksen professori Saijaleena Rantanen ja musiikin tohtori Samuli Korkalainen Taideyliopiston Sibelius-Akatemiasta.*

Jakso 3: Nerot ja nöyryyttäminen musiikkialalla 1 – Seksuaalinen häirintä

Kun henkilökohtainen ohjaus tapahtuu suljetuissa tiloissa, rajat voivat hämärtyä ja epäasiallinen käytös normalisoitua. Miten houkuttelu ja häirintä voivat ilmetä musiikkialalla menneisyydessä ja nykypäivänä? Nuppu Koivisto-Kaasik ja Anna Ramstedt purkavat tässä jaksossa seksuaalisen häirinnän ja kiusaamisen perinteitä musiikkialalla sekä pohtivat parempia toimintatapoja tulevaisuuteen. 

Jakso 4: Nerot ja nöyryyttäminen musiikkialalla 2 – Henkinen väkivalta

Kun henkilökohtainen ohjaus tapahtuu suljetuissa tiloissa, rajat voivat hämärtyä ja epäasiallinen käytös normalisoitua. Miten houkuttelu ja häirintä voivat ilmetä musiikkialalla menneisyydessä ja nykypäivänä? Nuppu Koivisto-Kaasik, Susanna Välimäki ja Anna Ramstedt purkavat tässä jaksossa henkisen väkivallan perinteitä musiikkialalla sekä pohtivat parempia toimintatapoja tulevaisuuteen.

Jakso 5: Onko rytmi tabu?

Musiikin ja musiikin rytmin vaikutusten tutkimus on ollut enenevässä määrin suosittua esimerkiksi neurotieteen, kognitiivisen musiikkitieteen, musiikkipsykologian tai musiikkiterapian tieteenaloilla. Rytmistä tehdään kuitenkin hyvin vähän tutkimusta itse musiikin asiantuntija-alueella. Muusikot, musiikkikasvattajat ja tanssijat olisivat rytmintuottamisen ja esimerkiksi rytmihavainnon oppimisen ensisijaisia erityisasiantuntijoita, mutta jostain syystä aihe ei kiinnosta, vai onko näin? Onko rytmi tabu? Keskustelemassa väitöskirjatutkija Riikka Ahokas ja professori Petri Toiviainen Jyväskylän Yliopistosta.

Jakso 7: Kadonneen fantasian jäljillä

Suomalaisen säveltäjän Helvi Leiviskän soolopianotuotannosta on julkaistu vain murto-osa. Jaksossa tutustumme Leiviskän laajamuotoiseen ja virtuoosiseen pianoteokseen, jonka puhtaaksikirjoitettu nuotti on edelleen kadoksissa. Musiikin tohtori ja feministipianisti Tiina Karakorpi esittelee muun muassa soittonäyttein pianoteoksen fragmentaarista käsikirjoitusta.

Jaksossa kuullaan otteita Helvi Leiviskän Fantasiasta pianolle op. 19 nro 1 d-molli (1944) Tiina Karakorven soittamana.

Jakso 8: Surumusiikkia barrikadeilla

Miksi Elokapinan protesteissa soi Sibelius ja hautajaismarssi? Elokapinan tunnemaisemasta ja suruaktioista keskustelevat ilmastoahdistusta tutkinut Panu Pihkala ja Elokapinan musiikillisia aktioita läheltä seurannut kansanmuusikko Lotta Hagfors. Keskustelua vetää 2000-luvun ympäristöaktivismin musiikkikulttuuria tutkiva Sini Mononen.  

Jaksossa kuullaan katkelmat Aino Kallion säveltämästä melodiasta Lotta Hagforsin esittämänä sekä Edvard Griegin Peer Gynt -sarjasta No. 1, Op. 46: osa II. Åsen kuolema, jonka soittaa jousiorkesteri äitikapinan Gaza-mielenosoituksessa 28.9.2025. Jousiorkesterin tallennus Pekka Saarikorpi.