Säveltävät naiset Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun
Teksti: Susanna Välimäki
Suomen musiikin historia pursuaa säveltäneitä naisia. Pelkästään 1800-luvulta löytyy kolmisenkymmentä kiinnostavaa hahmoa. Yhdessä tutkija Nuppu Koiviston kanssa käynnistämäni tietokirjahanke selvittää näiden naisten elämää ja sävellyksiä.
Kirjoitamme hankkeen pohjalta myös Finnish Music Quarterly -lehteen juttusarjaa A celebration of historical Finnish women who wrote music, jonka aloitusartikkeli Part 1: Activists strive for gender equality on juuri ilmestynyt.
Tietokirjahankkeemme Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun on vasta alussa. Kuitenkin näiden säveltäjäelämien toistuvimmat piirteet ovat jo selvinneet: opiskelu ulkomailla, kosmopoliittinen elämä (osin tai kokonaan Suomen ulkopuolella), osallistuminen edistyksellisiin yhteiskunnallisiin liikkeisiin (esim. naisasia, koulutuspolitiikka, hyväntekeväisyys) sekä säveltämisen yhdistyminen esiintymiseen ja opetustyöhön.
Samalla heitä luonnehtii ”unohdus” musiikin historiankirjoituksesta. Moni kyllä sai sävellyksiään julkaistuksi ja menestyi musiikkialalla, mutta myöhemmästä musiikin historiankirjoituksesta nämä säveltäjät on lähes tyystin pyyhitty pois. Tätä vääristymää pyrimme nyt korjaamaan.
Rantasalmella Savossa syntynyt säveltäjä, kapellimestari ja pianisti Laura Netzel (1839-1927). Netzel opiskeli sävellystä mm. Charles-Marie Widorilla Ranskassa, ja hän eli suurimman osan kosmopoliittisesta elämästään Ruotsissa. Muotokuvan (1863) on maalannut Maria Röhl (pastelli, Kansallismuseo, Ruotsi). Kuva: Wikimedia
Listassamme on tällä hetkellä 34 säveltäjänimeä, joiden syntymävuodet ajoittuvat välille 1780–1910, ”pitkälle 1800-luvulle”. Lista tulee luonnollisesti muuttumaan moneen kertaan ja ennen kaikkea kasvamaan.
Työtä tällä aiemmin varsin tutkimattomalla alueella värittävät yllätykset, johtolangat ja aarteet, toisaalta arkistotyön vaivalloisuus, iäksi kadonneet dokumentit ja hakuammunta. Arkistoissa työskentelevien kollegoiden apu on ratkaisevaa. Viimeksi eilen kollegani Kari Laitinen, joka työskentelee tietopalvelupäällikkönä Music Finlandin nuotistossa, lähetti minulle tietoja Elisabeth von Tiesenhausen-Forsténista (1896–1963), joka käytti julkisuudessa yleensä lyhyempää säveltäjänimeä Elisabeth Forstén.
Tiesenhausen-Forsténin jälkeläinen oli vuonna 2011 tuonut Music Finlandiin (silloiseen Suomalaisen musiikin edistämiskeskukseen) säveltäjän käsikirjoituksia – onneksi! Muuten hänen käsikirjoituksensa tuskin olisivat koskaan päätyneet tietokirjamme aineistoksi. Kiitos myös Kari Laitiselle korvaamattomasta avusta. Tästä alkaa taas yksi kiehtova retki yhden suomalaisen naissäveltäjän elämään ja tuotantoon.
Kuten monen tutkimamme naissäveltäjän myös Tiesenhausen-Forsténin tausta ja elämä on monikulttuurinen, ylirajainen ja kosmopoliittinen. Hänen tuotantoonsa kuuluu muun muassa pianokonsertto, viulukonsertto, Profeetta Daniel -oratorio, orkesterilauluja, yksinlauluja, kuorolauluja ja pianoetydejä. Pianokonsertto (c-molli op. 5) kantaesitettiin Helsingin kaupunginorkesterin konsertissa Helsingin yliopiston juhlasalissa 6.3.1959. Orkesteria johti Tauno Hannikainen ja solistiosuuden soitti France Ellegaard. Kuka muistaa tai tietää, miltä teos kuulostaa?
Naisten sävellysten tulisi olla luonnollinen osa nykypäivän konserttikulttuuria, musiikin opetusta ja musiikkielämää. Historiallisten naissäveltäjien teosten huomiointi muuttaa suomalaisen taidemusiikin kaanonia, uudistaa konserttiohjelmistoja ja tuo uutta potkua musiikinopetukseen – ja edistää sukupuolisesti oikeudenmukaisempaa maailmaa.
Asian edistämiseksi teemme Nuppu Koiviston kanssa tietokirjahankkeemme ohella Finnish Music Quarterly -lehteen yhteensä seitsemän artikkelin sarjan suomalaisista historiallisista naissäveltäjistä. Nyt julkaistua johdantoartikkelia seuraa kahden vuoden aikana kuusi artikkelia, joissa esittelemme tarkemmin joitakin säveltäjiä, heidän elämäänsä ja tuotantoaan.
Artikkelisarjan kohteitamme ovat muun muassa Helsingin musiikkiopiston eli nykyisen Sibelius-Akatemian ensimmäinen tähtioppilas, säveltäjä ja huippuviulisti Agnes Tschetschulin (1859–1942); viulu- ja pianokonserton sekä kasapäin muita sävellyksiä suoltanut Laura Netzel (1839–1927); muun muassa Buddhan elämästä oopperan säveltänyt ja Dalcroze-metodin suomalainen pioneeri Ida Moberg (1859–1947); romanttista kamarimusiikkia säveltänyt, Anton Rubinsteinilla Pietarin konservatoriossa opiskellut Alexandra Zheleznova-Armfelt (1866–1933); laulumusiikin säveltämiseen erikoistunut naisasianainen Anna Catharina Blomqvist (1840–1925), joka työskenteli siskonsa Elisabeth Blomqvistin johtamassa tyttökoulussa; sekä säveltäjä, lastenkirjailija ja opettaja Sofie Lithenius (1847–1926), jonka kaikki tietävät ainakin Sinivuorten yö -joululaulusta ja Levolle lasken, Luojani -virrestä.
Lue lisää Finnish Music Quarterly -lehdestä:
Juttusarjan esittely (A celebration of historical Finnish women who wrote music), joka sisältää listan suomalaisista naissäveltäjistä 1700-luvun lopulta 1900-luvun alkuun sekä
Ensimmäinen artikkeli: Part 1: Activists strive for gender equality