Musiikintutkimuksen seurojen vetoomus Åbo Akademille
Hyvät akateemiset kollegat,
me allekirjoittaneet edustamme yhdessä suomalaista musiikintutkijoiden yhteisöä. Haluamme tuoda esille huolestuneisuutemme Åbo Akademissa käynnistyneestä koulutusuudistuksesta. Alan tieteellisinä seuroina meillä on kansallista intressiä ja eettistä vastuuta saada teidät kiinnittämään tähän huomiotanne.
Olemme viitisentoista vuotta seuranneet yliopistojen sisä- ja ulkopuolelta tieteenalamme opetuksen vesittymistä ja katoamista nimeämättömiksi osiksi laaja-alaisten tutkinto-ohjelmien sisälle. Luonnolliseen poistumaan perustuvat opettavan henkilöstön resurssien uudistukset ovat laaja alaisissa hakukohteissa merkinneet samaa: tieteenala on kadonnut paitsi sisällöistä myös nimikkeistä.
Tämä kehitys näyttää olevan pienten humanististen alojen kohtalo tämän päivän korkeakoulukentällä. Uusia tieteellisen koulutuksen mahdollisuuksia ei ole luotu kentältä poistuneiden tilalle. Uudistus on tarkoittanut tieteenalan identiteetin muutosta, joka ei ole lähtöisin tieteenalan omista tarpeista eikä se ole ollut opetuksen tai tutkimuksen kannalta laadultaan onnistunutta.
Haluamme nostaa esille koulutus- ja tiedepoliittisia huolia, joilla haluamme selventää alan tilannetta sekä tukea pyrkimyksiänne vahvistaa koulutuksen laatua, vaikuttavuutta ja tulevaisuusvalmiuksia. Musiikkitiede on erityisala, joka vaatii sekä musiikin että tieteen perustavaa osaamista. Tämä edellyttää pitkällistä paneutumista tutkimukselliseen opetukseen. Mikäli tutkinto-ohjelmien sisältö kevenee, opiskelijalta jää hankkimatta alan pätevyys, eikä tutkinto tällöin vastaa työelämän vaatimuksia. Heikko pohjataso vaikuttaa myös suoraan tulevaisuuden tutkimukseen: valmistuneet eivät ole päteviä alan jatko-opintoihin ja jäämme kansainvälisestikin tutkimuksessa jälkeen. Myös Suomen ruotsinkielisen väestönosan panos kulttuurielämän kehitykseen on moninkertaisesti kokoaan suurempi. Mikäli kielivähemmistön osuus – historiallinen ja nykyinen – jää jatkossa musiikkielämän tutkimuksessa ymmärrykseltään pinnalliseksi, aiheutuu korvaamatonta vahinkoa Suomen musiikillisen todellisuuden kokonaiskuvan kannalta.
Tieteelliset seurat eivät yksin kykene pitämään pieniä humanistisia aloja elinvoimaisina, vaikka paljon asian eteen teemmekin. Me toki toivomme, että musiikkitiede Åbo Akademissa ei olisi seuraava poisvalittava ala, vaan 100-vuotias oppiaine jatkaisi tärkeänä osana suomalaista tiedeyhteisöä.
Kunnioittavasti,
Meri Kytö, FT, dos., puheenjohtaja (Suomen musiikkitieteellinen seura ry)
Kaarina Kilpiö, VTT, dos., varapuheenjohtaja (Suomen musiikkitieteellinen seura ry)
Saijaleena Rantanen, prof., puheenjohtaja (Tutkimusyhdistys Suoni ry)
Sini Mononen, FT, varapuheenjohtaja (Tutkimusyhdistys Suoni ry)
Outi Valo, FT, puheenjohtaja (Suomen etnomusikologinen seura ry)
Nina Öhman, PhD, MBA, varapuheenjohtaja (Suomen etnomusikologinen seura ry)
***
Lue lisäksi:
Uttalande om Åbo Akademi (Kungl. Musikaliska Akademien, Tukholma)
Ställningstagande (Finlands svenska sång- och musikförbund)
Puheenvuoro (Johannes Brusila & Meri Kytö): Musiikintutkimusta Turussa – toiset sata vuotta, Turun Sanomat, 24.4.2026.