Tarjoa keikka! -kampanja on ele muusikon hyväksi epävakaalla kentällä

Et herää tarpeeksi aikaisin. Et silti ole nukkunut tarpeeksi pitkään. Kun astut sängystä, et ole tarpeeksi kiitollinen siitä, että asut hyvinvointivaltiossa. Et harjaa hampaita tarpeeksi monipuolisesti. Et syö riittävää aamiaista, ja vähän syömäsi pureskelet riittämättömästi.

Pontus Purokuru ja Antti Paakkari kirjoittavat kirjassa Prekarisaatio ja affekti (2015, toim. Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen) riittämättömyyden tunteesta, joka vaivaa prekaarissa eli epävarmassa maailmassa. He kuvaavat kokemuksellisuutta sellaisessa maailmassa, jossa instituutiot ja elämän rakenteet natisevat tai jopa luhistuvat kokonaan.

Pandemian aiheuttamana poikkeusaikana ei ole vaikea kuvitella esimerkkejä huojuvista rakenteista. Kun yhteiskunta astuu poikkeusaikaan, prekaariuden kokemus voi tulla näkyväksi myös heille, jotka ovat siltä aiemmin välttyneet.

Yhteishenki herää kuitenkin silloin, kun maailma huojuu. Tutkimusyhdistys Suonin lähellä on monia sellaisia toimijoita, jotka ovat valmiita auttamaan. Yhdessä heidän kanssaan perustettu Tarjoa keikka! -kampanja on tapa antaa jotain heille, joilta putosi pohja. DJ Willy, räppärit Adikia ja SOFA eli Sonja Kuittinen ja Fanni Noroila sekä Kokonainen-viulutapahtumastakin tunnettu Linda Suolahti yhdessä pianisti Tiina Karakorven kanssa esiintyvät Tarjoa keikka! -kampanjassa musiikkimaailman toimijoiden hyväksi. Monet heistä halusivat tehdä työn ilmaiseksi, jotta jaettavaa muille jäisi enemmän. Muusikoiden toisilleen antama apu on konkreettista. Pienkeräyksellä kerätyt varat jaetaan myöhemmin keväällä 2020 avoimesti haettavina avustuksina musiikin kentän toimijoille. Erityisesti tukea halutaan antaa heille, jotka eivät saa sitä monista muista pandemian aikana avatuista apurahahauista.

Suomalaiset kulttuuri-instituutiot havahtuivat laajasti taiteilijoiden tilanteeseen. Jo seuraavana päivänä hallituksen ja tasavallan presidentin poikkeusolon toteamisen jälkeen uutisoitiin Opetus- ja kulttuuriministeriön, säätiöiden ja Taiken (Taiteen edistämiskeskus) yhteisestä 1,5, miljoonan euron apurahahausta, jolla haluttiin tukea koronan vuoksi toimeentulonsa menettäneitä taiteilijoita. Myös monet säätiöt avasivat omat korona-apurahansa. Eilen, 8.4., hallitus esitti eduskunnalle 40 miljoonan euron lisäpakettia taiteen ja kulttuurin kentälle.

Esitykset ja avatut apurahahaut tuovat toivoa toivottomalta vaikuttavaan tilanteeseen. Samaan aikaan monia kysymyksiä jää ilmaan. Musiikin ala on esimerkki taiteen kentän sektorista, jonka sisällä taiteilijat ovat eriarvoisessa asemassa. Apurahalla, keikoilla tai jollain muulla kuin taiteellisella työllä musiikillista toimintaansa rahoittaneen alan ammattilaisen tilanne on erilainen kuin kuukausipalkalla työskentelevän muusikon tilanne.

Myös institutionaalinen taidekäsitys vaikuttaa siihen, kuinka taidekentän rakenteet kohtaavat muusikon. Ovatko perinteisesti apurahanpiiriin katsotut musiikinlajit niin sanotusta taidemusiikista jazziin suhteellisesti paremmassa kilpailuasemassa kuin sellaiset lajit, jotka ovat olleet historiallisesti apurahajärjestelmän ulkopuolella? Voiko DJ, miksaaja, bändin kitaristi, karaokejuontaja tai räppituottaja pärjätä säätiöiden haussa jazzviulistin kanssa? Miten käy riviviulistin kilvassa tähtisolistin rinnalla? Ovatko kaikki musiikin kentällä erilaisissa luovissa tehtävissä toimivat edes hakukelpoisia? Instituutioiden taidekäsitys päivittyy hitaasti ja monet musiikin kentän ammattilaiset ovat perinteisen muusikkous- ja taiteilijakäsityksen ulkopuolella.  

Monien avustusten aikana saattaa vaikuttaa siltä, että kenttä korjaa itse itsensä. Taide- ja kulttuurialan toimeentulon kysymykset ovat kuitenkin monimutkaisia ja vaikeita. Koko rahoitusjärjestelmä on ollut pitkään uudistussuunnitelmien kohteena. Cupore julkaisi maaliskuun lopulla vuoden 2019 taiteen ja kulttuurin barometrin. Se kertoo sen, minkä moni taiteellista työtä tekevä jo tiesikin: taiteen alalla työ ja toimeentulo eivät ole symmetriassa. Tämä tarkoittaa sitä, että taiteellinen työ on usein palkatonta. Taiteilijan toimeentulo syntyy epätyypillisessä työsuhteessa ja elämän rakenteita ylläpitävät tulot tulevat eri lähteistä, kuten pätkä- tai osa-aikaisesta työstä, apurahoista ja silpputyöstä. Moni on itsensätyöllistäjä. Kaikki eivät ole ansiosidonnaisen päivärahan piirissä ja työvoimapoliittisille instituutioille monimutkaisista ja päällekkäisistä tuloista koostuvan toimeentulon selvittäminen työttömyysturvan saamiseksi voi käydä itsessään työstä. Moni taide- ja kulttuurialan toimija onkin viime päivinä esittänyt sosiaalisessa mediassa toiveita perustulosta yhtenä ratkaisuna tilanteelle, joka oli sekava ja epävarma jo ennen koronaa.

Tarjoa keikka! on pieni ele monimutkaisessa maailmassa. Pohjimmiltaan musiikin kentän rakenteet eivät kuitenkaan voi perustua hyväntekeväisyydelle tai ajatukselle taiteilijasta yrittäjänä. Tarvitaan konkreettisia tekoja ja sellaisia rakenteita, jotka tunnistavat myös heidät, joiden epävarman ja prekaarin todellisuuden pandemia viimein teki laajasti näkyväksi. 

**

Tarjoa keikka! -kampanja pääsiäisenä Suonin somessa. DJ Willy (la 11.4.), Adikia + SOFA (su 12.4) sekä Linda Suolahti ja Tiina Karakorpi (ma 13.4.). Keikat alkavat klo 19. KATSO LISÄTIETOJA

Pienkeräyksellä voidaan kerätä korkeintaan arpajaislain sallima 10 000 euroa. Tarjoa keikka! -pienkeräyksen varat käytetään musiikin alan esiintyvien taiteilijoiden hyväksi. Keräyksen järjestää aktivistista musiikintutkimusta harjoittava Tutkimusyhdistys Suoni ry. Keräysnumero: RA/2020/360.

**

Lähteet:

Aromaa, Jonni. Hallitus antamassa kulttuurille 40 miljoona lisäpotin – tarkoitus tilkitä tulonmenetyksiä. Yle. 8.4.2020. (LINKKI)

Purokuru Pontus & Paakkari, Antti 2015. Riittämättömyys. Teoksessa Prekarisaatio ja affekti. Toim. Eeva Jokinen ja Juhana Venäläinen. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen julkaisuja 118. Jyväskylän yliopisto.

Taike valmistelee koronatukea tuloja menettäneille. Taike. 17.3.2020. (LINKKI)

Taiteen ja kulttuurin barometri 2019. Taiteilijoiden työ ja toimeentulon modot. Toim. Maria Hirvi-Ijäs, Tiina Kautio, Ari Kurlin, Kaija Rensujeff ja Sakarias Sokka. Kulttuuripolitiikan tutkimuskeskus Cupore.

Hallitus on todennut yhteistoiminnassa tasavallan presidentin kanssa Suomen olevan poikkeusoloissa koronavirustilanteen vuoksi. Valtioneuvosto. 16.3.2020. (LINKKI)