Naismuusikot-tutkimuspäivien jälkipuintia

Taideyliopiston Historiafoorumi sekä DocMus- ja MuTri-tohtorikoulut järjestivät yhteistyössä Suoni ryn kanssa 26.–27.1.2021 Naismuusikot-aiheiset etäseminaaripäivät. Alun perin yksipäiväiseksi kaavailtu tapahtuma paisui huomattavasti odotettua suuremmaksi, kun sekä esitelmäehdotuksia että osallistujia saapui mukaan ilahduttavan runsain mitoin. Tässä blogissa pohdin lyhyesti seminaaripäivien antia ja tulevaisuutta sekä järjestäjän että tutkijan näkökulmasta.

Lue lisää
Nuppu KoivistoSuoni
Neliön sovittaminen ympyrään — marginalisoidut kehot musiikkikasvatuksessa

Yhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat jokaisen oppilaan mahdollisuutta oppia, kuulua joukkoon, kasvaa täyteen potentiaaliin sekä tulla aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi riippumatta yksilöllisistä ominaisuuksista tai taustoista. Kuitenkin koulussa nousee esiin ajoittain tilanteita, joissa oppilaiden erityisen tuen tarpeet haastavat opettajan pedagogiset käytännöt ja asenteet. Tämä blogiteksti pyrkii ymmärtämään kehollisuuden, marginaalisoitujen kehojen ja musiikkikasvatuksen risteyskohtaa feministitutkijoiden näkemysten avulla. Erityisesti Rose-Marie Garland-Thomsonin käsite misfit toimii tälle tarkastelulle kriittisenä peilinä.

Lue lisää
Katja SutelaSuoni
Hiphop-feminismi ei tarjoa valmiita ratkaisuja, mutta kutsuu kaikki mukaan keskusteluun

Hiphopia feministisestä näkökulmasta käsittelevät Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä -uutuuskirja ja Hiphopin salatut stoorit -podcast pohtivat yhteiskunnallisia rakenteita sekä minkälaiset tekijät ja ilmaisu pääsevät osaksi populaarikulttuuria. Ne kysyvät miltä tasa-arvoisempi kulttuurikenttä näyttäisi sekä kannustavat ”kuuntelemaan, keskustelemaan ja vaatimaan enemmän”.

Lue lisää
”Pidä toveruus pyhänä” — Työläislasten maailmankuva koulujen lauluissa ja lukukirjoissa 1900-luvun alun suomalaisyhteisöissä Pohjois-Amerikassa

Suomessa varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen keskeiseksi tehtäväksi määritellään opetus, joka ehkäisee vihapuheen, rasismin ja kaikenlaisen ääriajattelun leviämistä ja korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tavoite tulee esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Koulu on historiallisesti pyrkinyt toimimaan tien tasoittajana, kun esimerkiksi lapsen vanhemmat kuuluvat johonkin tiettyyn poliittiseen tai uskonnolliseen yhteisöön, jonka toimintatavat ja ideologinen ajattelu eroavat valtavirrasta ja määrittelevät lapsen toimintaa koulun ulkopuolella. Suomalaissiirtolaisten lasten kouluttaminen Pohjois-Amerikassa on kuitenkin kiinnostava esimerkki siitä, kuinka yhteisön poliittiset erimielisyydet vaikuttivat myös koulutuksen tietoiseen jakamiseen kahteen vastakkaiseen leiriin.

Lue lisää
Saijaleena RantanenSuoni
Seinät leveällä ja katto ko­rkealla – säveltäjien ”suo­ma­laisuus” musi­ikin his­to­ri­ankir­joituk­sessa

Kysymys säveltäjien kansallisuudesta musiikin historiankirjoituksessa on ollut pinnalla viime aikoina. Viimeksi kantaa asiaan otti säveltäjä Kalevi Aho, joka marraskuun Rondo-lehdessä julkaistussa kolumnissaan pohti ”suomalaisuuden” merkitystä ja säveltäjien kansallista identiteettiä maamme musiikin historiankirjoituksessa. On tietenkin positiivista, että asiasta on virinnyt keskustelua — tässä lyhyessä blogitekstissäni haluaisin kuitenkin haastaa Ahon tekstistä kuultavan käsityksen siitä, että säveltäjiä voisi luokitella vain yhteen kansalliseen lokeroon tai että nämä lokerot olisivat toisensa poissulkevia.

Lue lisää
Nuppu KoivistoSuoni
Ääriajattelu uhkaa taidemusiikkikulttuuria

Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu klassisen musiikkikulttuurin ongelmista. Etenkin sinfoniakonsertteja vaivaa epätasa-arvoinen ja yksipuolinen ohjelmisto, josta usein puuttuu suuri osa ihmisistä (esim. naiset ja ei-valkoiset). Suomen Säveltäjien lokakuun alun juhlakonsertissa keskusteltiin musiikin ja yhteiskunnan suhteesta. Keskustelun perusteella yhteiskunnallinen vastuullisuus ei kuulu klassisen musiikin perinteessä tehtävän taidemusiikin ensisijaisiin arvoihin edelleenkään.

Lue lisää
Juha TorvinenSuoni
Finnish Rap, the Far-Right and Racism

A new radio station called ”Suomiräp” (a colloquialism for Finnish rap) started broadcasting in Finland on September 14 2020 on the same frequency that had until then hosted Bassoradio, a station known for its diverse music programming. In addition to the sudden appearance of the new station, bewildered listeners were also faced with municipal election adverts by the right-wing national-populist Finns Party. Several Finnish rap artists quickly reacted and stated that the adverts are not compatible with the anti-racist ethos of hip hop. But what is the relationship between hip hop and the far-right? Is Finnish rap really anti-racist?

Lue lisää
Online-laulaminen haastaa totutut laulamisen käytäntömme

Koronaviruspandemian myötä laulutunnit ja kuoroharjoitukset ovat siirtyneet verkkoon. Laulamisen uudenlaiset tilanteet muuttavat laulamista toimintana, kokemuksena ja sosiaalisena vuorovaikutuksena. Pohdin tässä blogitekstissä, millaisia piirteitä laulamisen käytännöistämme paljastuu sekä millä tavoin tulemme kuulluiksi ja nähdyiksi toisillemme verkkovälitteisen eli online-laulamisen tilanteissa. Länsimaisessa laulukulttuurissamme laulaminen on usein rajattu tiettyihin tilanteisiin ja paikkohin, kuten laulutunneille, kuoroharjoituksiin, esiintymisiin tai juhlatilaisuuksiin. Verkkovälitteisyys tuo laulamisen arjen ja kodin piiriin ja vaikuttaa siltä, että ainakin osa laulajista kokee tämän sosiaalisesti haastavana.

Lue lisää
Suomiräp ja rasismi

Uusi radiokanava Suomiräp aloitti lähetykset maanantaina 14.9. taajuudella, jolla oli siihen asti kuulunut aiemmin monipuolisesta musiikkiohjelmoinnistaan tunnettu Bassoradio. Uuden kanavan lisäksi hämmennystä herättivät siellä pyörineet perussuomalaisten kunnallisvaalimainokset: asiaa kommentoineiden rap-artistien mukaan mainokset eivät sovi yhteen hiphopin antirasistisen eetoksen kanssa. Minkälainen on äärioikeiston suhde hiphop-musiikkiin? Onko hiphop Suomessa antirasistista?

Lue lisää
Kim Ramstedt, Inka RantakallioSuoni
Miten, mitä ja ketkä musiikkia saavat tehdä, opettaa ja oppia?

Vuosien 2016-2019 aikana väitöskirjani tutkimusympäristönä toimi musiikkiopiston ja peruskoulun välinen kehitys- ja yhteistyhanke, jossa taiteen perusopetuslaitos, musiikkiopisto, pyrki kehittämään uudenlaisia yhteistyömuotoja peruskoulun kanssa. Hankkeen jatkuvasti kehittyessä ja muuttuessa materiaalia on 3,5 vuoden ajalta kertynyt paljon . Pyrin tässä Suonin aktivistisen musiikintutkimuksen kontekstissa nyt artikuloimaan materiaalista ulos tasa-arvoon ja sen saavuttamiseen liittyviä kohdennuksia mielenkiintoisimmalla ja hyödyllisimmällä tavalla.

Lue lisää
J. Riikka AhokasSuoni
Laaja artikkelikokoelma Työväen taide ja kulttuuri muutosvoimana ilmestyy syyskuussa 

Laajssa artikkelikokoelmassa käsitellään muun muassa musiikkia, teatteria, kirjallisuutta ja kuvataidetta – iltamia, käsityökulttuuria, lyhytelokuvia, proletaarinäytelmiä, propagandakuvia, performanssia, laulujuhlia, arkkiveisuja, kisälli- ja ympäristölauluja. Näkökulmat vaihtelevat affektien politiikasta naisliikkeeseen ja taistolaisuudesta prekaariin 2000-lukuun.

Lue lisää
SuoniTapahtuma
Tullisaaren lahoavasta talosta elävä Aino Ackté -museo!

Tullisaaressa sijaitsee Aino Acktén ja Heikki Renvallin aikoinaan omistama huvilarakennus, joka on ollut jo yhdeksän vuosikymmentä Helsingin kaupungin omistuksessa. Kaupunkilaiset ovat useaan otteeseen ilmaisseet esiin huolensa luhistuvan huvilan kohtalosta, ja aihetta on seurattu myös mediassa. Tähän tekstikuoroon liittyy myös tämä kirjoitukseni. Jos kaupunki ei (edelleenkään) tee mitään, huvila lahoaa paikalleen. Päävastuu on toki Helsingin kaupungin, mutta myös kulttuurisäätiöt voisivat tukea ainutlaatuisen talovanhuksen pelastushanketta.

Lue lisää
Anne KauppalaSuoni
Den vitryska glansbilden

Som en del av forsknings- och bokprojektet Kiekkokansa (Red. Heiskanen & Salmi 2014) gjorde bl.a. Kaj Ahlsved och Susanna Välimäki fältarbete på herrarnas ishockey-VM i Minsk i maj 2014.

Med anledning av den rådande situationen i Belarus (Vitryssland) och att landet våren 2021 (tillsammans med Lettland) ska stå värd för ishockey-VM för herra återpubliceras nu den reflekterande text som Ahlsved skrev kort efter hemkomsten från VM.

Lue lisää
Musiikkia koronan aikaan II: Mitä kuuluu? Äänimaisemallis-musiikillisia huomioita

Tämä keskustelumuotoinen bloggaaminen sai innoituksen poikkeuksellisesta tilanteesta, jossa kolmannes maapallon ihmisistä oli Covid19-viruspandemian johdosta eristäytyneinä koteihinsa. Kesän alkuun mennessä tilanteeseen on tullut joustovaraa – koululaiset ehtivät palata Suomessa pulpetteihin toukokuun lopussa, ja liikkuminen vapautui yleisestikin hitusen verran. Äänellisesti arki oli silti edelleen huhti–toukokuussa varsin erityislaatuista. Keskustelijoina olivat tällä kertaa Messengerin kautta tutkijat Kaj Ahlsved (ÅA), Meri Kytö (UEF) ja Kaarina Kilpiö (SibA/ÅA)

Lue lisää
Kaarina KilpiöSuoni