Race is among the most significant social categories that informs and organises understandings of music. Although there is an abundance of music research that deals with BIPOC minorities and, at least implicitly, also with race, few studies explicitly address how processes of for example racialisation, essentialisation, appropriation and exclusion in music and music research can effectively be categorised as racist. However, recently there has been an increasing interest in the issue of racism in the field of music and music scholarship and this international online symposium seeks to bring together researchers across disciplines to discuss music and racism particularly as it relates to Europe.
Lue lisääTaiteidentutkimuksen seurojen neuvottelukunta kokoaa alan tieteelliset seurat ja edustaa suomalaisen taiteentutkimuksen tutkijayhteisöä. Me allekirjoittaneet neuvottelukunnan jäsenseurat tuomme julkisesti esille huolemme humanististen tieteiden ja erityisesti taiteiden tutkimuksen heikentyneestä asemasta maamme yliopistoissa. Vaadimme, että taiteiden tutkimuksen eri alojen koulutus ja tutkimus on turvattava.
Lue lisääHelsingin kaupunginorkesteri soitti konsertissaan 3.3.2021 suomalaisen säveltäjän Siri Branderin Elegien (1894). Suonin tutkija ja Sävelten tyttäret -hankeen johtaja, apulaisprofessori Susanna Välimäki laati teoksesta esittelytekstin, jota orkesterit voivat vapaasti käyttää käsiohjelmissaan. Nuottimateriaalin voi hankkia Fennica Gehrmanilta. Brander kuuluu Välimäen ja Nuppu Koiviston Sävelten tyttäret -hankkeen tutkimuskohteisiin.
Lue lisääHelsingin yliopiston taiteiden tutkijat saavat huipputuloksia niin opetuksessa kuin tutkimuksessa. Henkilöstöön kohdistuvien säästöjen jäljiltä pienentynyt työyhteisö on kuitenkin uupunut ja hädissään. Yliopiston johto sivuuttaa alaistensa näkemykset ja esittelee julkisuudessa yhteistyösuunnitelmia uusina ja ominaan. Kokosin tähän kirjoitukseen viime viikkojen kokemuksia jututtamalla taiteiden tutkimuksen yksikön henkilökuntaa.
Lue lisääTässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastelen seksuaalista häirintää klassisen musiikin alalla. Ensimmäisessä osassa pohdin seksuaalisen häirinnän eri muotoja, ja käsitteen määrittelemiseen liittyviä ongelmia. Toisessa osassa tarkastelen, miten eri teoriat selittäisivät sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä taidemusiikkikulttuurissa.
Lue lisääTässä kaksiosaisessa artikkelissa tarkastelen seksuaalista häirintää klassisen musiikin alalla. Ensimmäisessä osassa pohdin seksuaalisen häirinnän eri muotoja, ja käsitteen määrittelemiseen liittyviä ongelmia. Toisessa osassa tarkastelen, miten eri teoriat selittäisivät sukupuolittunutta ja seksuaalista epäasianmukaista käytöstä taidemusiikkikulttuurissa.
Lue lisääTaideyliopiston Historiafoorumi sekä DocMus- ja MuTri-tohtorikoulut järjestivät yhteistyössä Suoni ryn kanssa 26.–27.1.2021 Naismuusikot-aiheiset etäseminaaripäivät. Alun perin yksipäiväiseksi kaavailtu tapahtuma paisui huomattavasti odotettua suuremmaksi, kun sekä esitelmäehdotuksia että osallistujia saapui mukaan ilahduttavan runsain mitoin. Tässä blogissa pohdin lyhyesti seminaaripäivien antia ja tulevaisuutta sekä järjestäjän että tutkijan näkökulmasta.
Lue lisääYhdenvertaisuuslaki, perusopetuslaki ja perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet korostavat jokaisen oppilaan mahdollisuutta oppia, kuulua joukkoon, kasvaa täyteen potentiaaliin sekä tulla aktiiviseksi yhteiskunnan jäseneksi riippumatta yksilöllisistä ominaisuuksista tai taustoista. Kuitenkin koulussa nousee esiin ajoittain tilanteita, joissa oppilaiden erityisen tuen tarpeet haastavat opettajan pedagogiset käytännöt ja asenteet. Tämä blogiteksti pyrkii ymmärtämään kehollisuuden, marginaalisoitujen kehojen ja musiikkikasvatuksen risteyskohtaa feministitutkijoiden näkemysten avulla. Erityisesti Rose-Marie Garland-Thomsonin käsite misfit toimii tälle tarkastelulle kriittisenä peilinä.
Lue lisääHiphopia feministisestä näkökulmasta käsittelevät Kuka kuuluu? Kirjoituksia hiphopista ja feminismistä -uutuuskirja ja Hiphopin salatut stoorit -podcast pohtivat yhteiskunnallisia rakenteita sekä minkälaiset tekijät ja ilmaisu pääsevät osaksi populaarikulttuuria. Ne kysyvät miltä tasa-arvoisempi kulttuurikenttä näyttäisi sekä kannustavat ”kuuntelemaan, keskustelemaan ja vaatimaan enemmän”.
Lue lisääSuomessa varhaiskasvatuksen ja kouluopetuksen keskeiseksi tehtäväksi määritellään opetus, joka ehkäisee vihapuheen, rasismin ja kaikenlaisen ääriajattelun leviämistä ja korostaa ihmisoikeuksien kunnioittamista, yhdenvertaisuutta ja suvaitsevaisuutta. Tavoite tulee esille myös YK:n lapsen oikeuksien sopimuksessa. Koulu on historiallisesti pyrkinyt toimimaan tien tasoittajana, kun esimerkiksi lapsen vanhemmat kuuluvat johonkin tiettyyn poliittiseen tai uskonnolliseen yhteisöön, jonka toimintatavat ja ideologinen ajattelu eroavat valtavirrasta ja määrittelevät lapsen toimintaa koulun ulkopuolella. Suomalaissiirtolaisten lasten kouluttaminen Pohjois-Amerikassa on kuitenkin kiinnostava esimerkki siitä, kuinka yhteisön poliittiset erimielisyydet vaikuttivat myös koulutuksen tietoiseen jakamiseen kahteen vastakkaiseen leiriin.
Lue lisääTaideyliopiston tutkimuskeskus Historiafoorumi sekä Sibelius-Akatemian DocMus ja MuTri -tohtorikoulut järjestävät yhteistyössä Tutkimusyhdistys Suoni ry:n kanssa musiikkia ja sukupuolta käsittelevän kaksipäiväisen tapahtuman 25.–26. tammikuuta 2021.
Lue lisääKysymys säveltäjien kansallisuudesta musiikin historiankirjoituksessa on ollut pinnalla viime aikoina. Viimeksi kantaa asiaan otti säveltäjä Kalevi Aho, joka marraskuun Rondo-lehdessä julkaistussa kolumnissaan pohti ”suomalaisuuden” merkitystä ja säveltäjien kansallista identiteettiä maamme musiikin historiankirjoituksessa. On tietenkin positiivista, että asiasta on virinnyt keskustelua — tässä lyhyessä blogitekstissäni haluaisin kuitenkin haastaa Ahon tekstistä kuultavan käsityksen siitä, että säveltäjiä voisi luokitella vain yhteen kansalliseen lokeroon tai että nämä lokerot olisivat toisensa poissulkevia.
Lue lisääSuonin perustajajäsen Susanna Välimäki täyttää marraskuussa 50-vuotta. Välimäen juhlaseminaari järjestetään 13.11. klo 14 Helsingin Tieteiden talolla. Voit seurata suoraa lähetystä seminaarista Tutkimusyhdistys Suoni ry:n Youtube-kanavalla.
Lue lisääMusiikki ja merkityksenanto (Tutkimusyhdistys Suoni ry 2020) on juhlakirja musiikintutkija Susanna Välimäelle, joka viettää marraskuussa 50-vuotispäiviään. Susanna Välimäki on monipuolinen kulttuurivaikuttaja ja palkittu opettaja, joka on julkaissut useita teoksia musiikintutkimuksen alalta.
Lue lisääDiskussionstillfälle / Keskustelutilaisuus
Stadsbiblioteket i Jakobstad / Pietarsaaren kaupunginkirjasto
Lördag / lauantai 21.11.2020, 11.00
Fritt inträde / Vapaa pääsy
Julkisuudessa on viime aikoina keskusteltu klassisen musiikkikulttuurin ongelmista. Etenkin sinfoniakonsertteja vaivaa epätasa-arvoinen ja yksipuolinen ohjelmisto, josta usein puuttuu suuri osa ihmisistä (esim. naiset ja ei-valkoiset). Suomen Säveltäjien lokakuun alun juhlakonsertissa keskusteltiin musiikin ja yhteiskunnan suhteesta. Keskustelun perusteella yhteiskunnallinen vastuullisuus ei kuulu klassisen musiikin perinteessä tehtävän taidemusiikin ensisijaisiin arvoihin edelleenkään.
Lue lisääA new radio station called ”Suomiräp” (a colloquialism for Finnish rap) started broadcasting in Finland on September 14 2020 on the same frequency that had until then hosted Bassoradio, a station known for its diverse music programming. In addition to the sudden appearance of the new station, bewildered listeners were also faced with municipal election adverts by the right-wing national-populist Finns Party. Several Finnish rap artists quickly reacted and stated that the adverts are not compatible with the anti-racist ethos of hip hop. But what is the relationship between hip hop and the far-right? Is Finnish rap really anti-racist?
Lue lisääKoronaviruspandemian myötä laulutunnit ja kuoroharjoitukset ovat siirtyneet verkkoon. Laulamisen uudenlaiset tilanteet muuttavat laulamista toimintana, kokemuksena ja sosiaalisena vuorovaikutuksena. Pohdin tässä blogitekstissä, millaisia piirteitä laulamisen käytännöistämme paljastuu sekä millä tavoin tulemme kuulluiksi ja nähdyiksi toisillemme verkkovälitteisen eli online-laulamisen tilanteissa. Länsimaisessa laulukulttuurissamme laulaminen on usein rajattu tiettyihin tilanteisiin ja paikkohin, kuten laulutunneille, kuoroharjoituksiin, esiintymisiin tai juhlatilaisuuksiin. Verkkovälitteisyys tuo laulamisen arjen ja kodin piiriin ja vaikuttaa siltä, että ainakin osa laulajista kokee tämän sosiaalisesti haastavana.
Lue lisääUusi radiokanava Suomiräp aloitti lähetykset maanantaina 14.9. taajuudella, jolla oli siihen asti kuulunut aiemmin monipuolisesta musiikkiohjelmoinnistaan tunnettu Bassoradio. Uuden kanavan lisäksi hämmennystä herättivät siellä pyörineet perussuomalaisten kunnallisvaalimainokset: asiaa kommentoineiden rap-artistien mukaan mainokset eivät sovi yhteen hiphopin antirasistisen eetoksen kanssa. Minkälainen on äärioikeiston suhde hiphop-musiikkiin? Onko hiphop Suomessa antirasistista?
Lue lisääVuosien 2016-2019 aikana väitöskirjani tutkimusympäristönä toimi musiikkiopiston ja peruskoulun välinen kehitys- ja yhteistyhanke, jossa taiteen perusopetuslaitos, musiikkiopisto, pyrki kehittämään uudenlaisia yhteistyömuotoja peruskoulun kanssa. Hankkeen jatkuvasti kehittyessä ja muuttuessa materiaalia on 3,5 vuoden ajalta kertynyt paljon . Pyrin tässä Suonin aktivistisen musiikintutkimuksen kontekstissa nyt artikuloimaan materiaalista ulos tasa-arvoon ja sen saavuttamiseen liittyviä kohdennuksia mielenkiintoisimmalla ja hyödyllisimmällä tavalla.
Lue lisää