Tutkimusaineistot soivat Ylen konsertissa – Tervetuloa kuuntelemaan suomalaisten säveltäjänaisten kuoromusiikkia!

Professori Susanna Välimäen ja dosentti Nuppu Koivisto-Kaasikin tutkimushanke Sävelten tyttäret (2023) toi esille yli 120 säveltäjänaista Suomen historiasta. Yleisradio on tehnyt näiden säveltäjänaisten teoksista kantanauhoja eli äänitteitä. Nyt ovat vuorossa kuoroteokset. Akademiska Damkören Lyran ja Somniun Ensemble esittävät historiallisten suomalaisten säveltäjänaisten kuorosävellyksiä ilmaiskonsertissa keskiviikkona 11.11.2026 klo 19 Paavalinkirkossa Helsingissä sekä suorana Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa.

Aktivistista ja feminististä musiikinhistorian tutkimusta edustavassa Sävelten tyttäret -tutkimushankkeessamme löytyi vuoteen 2023 mennessä lukuisia suomalaisia säveltäjänaisia, jotka olivat pääosin tuntemattomia niin tutkijoille, muusikoille kuin yleisöllekin. Näiden säveltäjien elämäkerrat ja teosluettelot julkaisimme tiedekirjassa Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle (SKS, 2023).

Teos esitteli ensimmäistä kertaa suomalaisen taidemusiikin historiaa säveltävien naisten näkökulmasta. Yksi tutkimushankkeen tavoitteista oli uuden tiedon tuottamisen ohella saada näiden sukupuolensa takia syrjittyjen säveltäjien teoksia kuuluville ja jalkauttaa naisten musiikki eläväksi osaksi nykypäivän konserttikulttuuria sekä yhteistä kulttuuriperintöämme.

Yleisradion tasa-arvotyö: naisten teosten äänitysprojektit

Tärkeä yhteistyökumppani tässä työssä on ollut Yleisradio, joka on viime vuosina edistänyt tasa-arvoa klassisen musiikin kulttuurissa leveällä rintamalla. Yle on jo useamman vuoden ajan äänittänyt kaikkien kuuluville kymmeniä arkistoista löydettyjä säveltäjänaisten teoksia yhteistyössä Sävelten tyttäret -hankkeen kanssa. Äänitteitä ovat olleet tekemässä eturivin muusikot, kuten esimerkiksi pianistit Laura Mikkola, Tiina Karakorpi, Jenna Ristilä ja Maria Suokas; sopraanot Marjukka Tepponen, Marika Kivinen ja Kajsa Dahlbäck; harpputaiteilija Katri Tikka, sellisti Senja Rummukainen, viulistit Siljamari Heikinheimo ja Mirka Malmi; sekä monet yhtyeet aina Radion sinfoniaorkesterista Helsingin kamarikuoroon.

Monia näistä äänitteistä voi kuulla paitsi Yle Radio 1:n ohjelmissa myös Yle Areenassa, esimerkiksi Varhaiset suomalaiset säveltäjänaiset -sivustolla (https://areena.yle.fi/podcastit/ohjelmat/30-4449). Tänä syksynä Yle on tuottanut äänitteitä säveltäjänaisten kuoroteoksista, joita nyt kuullaan myös Ylen järjestämässä ilmaiskonsertissa Paavalinkirkossa Helsingissä (keskiviikkona 11.11.2026 klo 19). Konsertti lähetetään suorana Yle Radio 1:ssä ja Yle Areenassa, ja sen toimittaa Noora Hirn.

Paavalinkirkon konsertissa kuullaan laaja kattaus aiemmin piiloon jäänyttä naisten sävelperinnettä: yhteensä kuusitoista teosta kolmeltatoista eri säveltäjältä aina 1800-luvun jälkipuolelta 1950–1960-luvuille. Säveltäjät ovat: Anna Blomqvist, Ingeborg von Bronsart, Greta Dahlström, Thérèse Decker Hahl, Elin Krank, Lilli Leinberg, Ida Moberg, Helvi Mäntyvaara, Laura Netzel, Heidi Sundblad-Halme ja Toini Topelius. Monet teoksista kuullaan nyt ensi kertaa vuosikymmeniin, ja joitakin ei ole todennäköisesti esitetty koskaan julkisessa konsertissa.

Teosten tyylikirjo ulottuu naiskuorosta sekakuoroon, romantiikasta modernismiin ja yksinkertaisista hengellisistä lauluista ihmisäänen sointitehoja hehkuttavaan värimusiikkiin, ilmentäen sitä, miten rikasta ja moninaista naisten sävellystyö on suomalaisen musiikin historiassa ollut. Samalla teoskattaus viestii suomalaisten säveltäjänaisten monikielisyydestä: konsertissa kuullaan niin suomen-, ruotsin- kuin saksankielisiinkin teksteihin sävellettyjä kuoroteoksia.

Esiintyvät kuorot ovat Helsingin yliopiston naiskuoro Akademiska Damkören Lyran (https://www.lyran-rf.com/), jota johtaa Riku Laurikka, sekä sekakuoro Somnium Ensemble, jota johtaa Elisa Huovinen.

Laulumusiikin voima

Kuten Sävelten tyttäret -tutkimushankkeessa osoitimme, monien naisten sävellystyötä rajoittivat sukupuolinormeihin liittyvät esteet. Useat suomalaiset historialliset säveltäjänaiset suuntasivatkin taiteellisen kunnianhimonsa heille sosiaalisesti hyväksyttyihin genreihin, kuten esimerkiksi lastenmusiikkiin, pedagogiseen musiikkiin tai voimistelumusiikkiin.

Yksinlauluilla ja kuoromusiikilla oli niin ikään naisten sävellystyössä keskeinen osa. 1800-luvulla yksinlaulu oli naisten tavallisin musisoinnin muoto pianonsoiton ohella, ja kuorolaulua taas harjoitettiin muun muassa tyttökouluissa ja lauluseuroissa. Moni nainen – kuten esimerkiksi Greta Dahlström ja Elin Krank – tekikin pitkän uran kuoronjohtajana ja tyttökoulun musiikinopettajana. Laulu oli myös tapa saada naisen ääni kuuluviin, niin kirjaimellisesti kuin vertauskuvallisesti. Oma ääni on perustava erillisen ja itsenäisen minuuden ilmaus sekä äänellinen silta yksilöllisestä elämänpiiristä yhteisölliseen. Etenkin kuorolaulu on voimallinen tapa ottaa tila ja viestiä aktiivista toimijuutta ja solidaarisuutta.

Naisten säveltämät kuoroteokset viestivät usein myös naisten verkostoista, jotka olivat monelle musiikkielämän valtavirrasta syrjäytetylle säveltäjänaiselle henkireikä. Naiset esimerkiksi sävelsivät teoksia johtamiensa kuorojen käyttöön tai omistivat niitä naisvaltaisille järjestöille ja yhdistyksille. Hyvä esimerkki tästä on säveltäjä ja kapellimestari Heidi Sundblad-Halmeen (1903–1973) naiskuorolaulu Muistot kirjailija ja toimittaja Valma Kivitien (1894–1967) tekstiin: se on laadittu vuonna 1944 perustetulle, kirjapainoissa työskentelevistä naisista koostuneelle Kirjanaisten kuorolle. Samalla tällaiset teokset kertovat säveltäjänaisten mittavasta aktiivisuudesta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan rakentamisessa ja ylläpitämisessä.

Lämpimästi tervetuloa kuuntelemaan keskiviikkona 11.11.2026 Helsingin Paavalinkirkkoon, kuinka suomalaisen kuoromusiikin historia rikastuu entisestään! Konsertti alkaa kello 19, ja siihen on vapaa pääsy.

Nuppu Koivisto-Kaasik & Susanna Välimäki

Unohdetut säveltäjänaiset esiin – Somnium Ensemble & Lyran

 Ke 11.11.2026 klo 19, Paavalinkirkko (Sammatintie 5), Helsinki

 Somnium Ensemble, joht. Elisa Huovinen

Akademiska Damkören Lyran, joht. Riku Laurikka

Toimittaja Noora Hirnin haastateltavina konsertissa ovat Sävelten tyttäret -hankkeen tutkijat professori Susanna Välimäki ja dosentti Nuppu Koivisto-Kaasik sekä kuoromusiikin historiankirjoitusta tutkinut musiikin tohtori Sakari Ylivuori.

Konsertti kestää noin 75 minuuttia eikä siinä ole väliaikaa.

Lisätietoja: Ylen musiikkitoimitus / pia.antikainen@yle.fi / noora.hirn@yle.fi 

sekä https://www.lyran-rf.com/konsertit

Susanna Välimäen ja Nuppu Koivisto-Kaasikin tutkimus Sävelten tyttäret: Säveltävät naiset Suomessa 1800-luvulta 1900-luvulle (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2023) on saatavilla sähköisenä versiona avoimesti osoitteessa https://oa.finlit.fi/books/m/10.21435/ha.154 . Kirja oli ehdolla Vuoden Tiedekirjaksi, Vuoden Historiateokseksi ja Ylen Vuoden Musiikkiteoksi.

KONSERTTIOHJELMA – KONSERTPROGRAM

Somnium Ensemble, joht. dir. Elisa Huovinen

Säv. Elin Krank (1870–1949), san. Hilja Haahti: Hehkuva henki 

Säv. Helvi Mäntyvaara (1906–1997), san. Mirjami Lähteenkorva: Maarian kehtolaulu Egyptissä

Säv. Lilli Leinberg (1836–1922), san. Olga Holmen-Kullgren, suom. Aune Krohn: Matkaohjeita 

Säv. Anna Blomqvist (1840–1925), san. Friedrich Rückert: Gestillte Sehnsucht 

Säv. Ida Moberg (1859–1947), san. tuntematon/Raamattu: Mänska vakna!

Akademiska Damkören Lyran, joht. dir. Riku Laurikka 

Säv. Anna Blomqvist, san. Bernhard Elis Malmström: Blomman 

Säv. Ida Moberg, san. Josef Julius Wecksell: Vågen 

Säv. Toini Topelius (1854–1910), san. Zachris Topelius: Aprilnarri

Säv. Thérèse Decker Hahl (1842–1911), san. Johan Ludvig Runeberg: Det var då! 

Säv. Heidi Sundblad-Halme (1903–1973), san. Valma Kivitie: Muistot, solisti Wilma Rehnström

Somnium Ensemble, joht. dir. Elisa Huovinen

Säv. Heidi Sundblad-Halme, san. anon.: Berceuse 

Säv. Ingeborg von Bronsart (1840–1913), san. anon. saksal. kansanl.: Kennst du die rothe Rose? 

Säv. Ingeborg von Bronsart, san. August von Platen: Osterlied 

Akademiska Damkören Lyran, joht. dir. Riku Laurikka 

Säv. Laura Netzel (1839–1927), san. Johan Ludvig Runeberg: Vind, som mig smeker 

Säv. Greta Dahlström (1887–1978), san. Erik Blomberg William Shakespearen mukaan: Gråt inte flickor

Säv. Greta Dahlström, san. Johannes Cederlöf: Som ett eko långt ifrån