The reported results and research in the area of “music impact studies” could be improved to benefit the scientific field and practical implementations of music education more effectively. One idea for development is to utilise the expertise of music educators more comprehensively, both as researchers and as special advisors of the field.
Lue lisääPlagiointi on toisen kirjoittaman tekstin ja toisen tekemän työn esittämistä omana. Tarkastelussa on yksi luku Maria Petterssonin kirjasta Suomen historian jännät naiset (2022).
Lue lisääThe conference Music, Research and Activism seeks to bring together scholars and practitioners engaged in music, research, and activism in different disciplines and scholarly traditions. Activist research may be motivated with environmental and social movements and struggles, as well as with topical crises and conflicts such as climate emergency, ecological catastrophes, wars and conflicts, forced migration, and the COVID-19 pandemic.
Lue lisääJean Sibelius -viulukilpailun osanottajista vähän yli kaksi kolmasosaa oli naisia. Siitä huolimatta yksikään heistä ei yltänyt palkintosijoille. Tämä herättää pohtimaan kilpailun julkilausuttuja ja -lausumattomia kriteereitä ja niiden vaikutusta soittoa arvioitaessa sekä ylipäätään sitä, millaiseksi mielletään ihanneviulisti.
Lue lisääBetween 2013 and 2020, I was one of the co-organizers and resident DJs of Afro Sunday, which is a popular DJ driven club night focused on the latest pop music from Africa. After the summer of 2020, at the height of the club’s success, I resigned from my duties at Afro Sunday. In this article, I discuss the circumstances that lead to my resignation and how it relates more broadly to white DJs’ involvement in music associated primarily with Black people and a lack of accountability in addressing racism in club culture.
Lue lisääSuomen musiikkialan järjestöt teettivät keväällä 2022 kyselyn alan yhdenvertaisuudesta. Laaja kyselytutkimus osoittaa, että 76 % vastanneista on kohdannut epäasiallista käytöstä. Lisäksi esiin nousivat alan valtarakenteet ja epäasiallisesta käytöksestä ilmoittamisen vaikeus. Vaikka nyt tehdyn selvityksen tulokset ovat valaisevia ja tärkeitä, on jatkossa syytä painottaa intersektionaalisuutta.
Lue lisääViime vuosien poikkeustiloissa ja koronaeristyksissä on ollut aikaa miettiä juurta jaksain yhteisöllisyyttä ja yhteistyötä. Mitä ne voivat aktivistisessa tutkimustyössä parhaimmillaan antaa? Miten vaalia ja kehittää rakentavaa yhteistyön ilmapiiriä akateemisessa maailmassa?
Lue lisääTutkimusyhdistys Suoni ry perustettiin keväällä 2017 alustaksi aktivistiselle musiikin tutkimukselle. Itsenäisen, yliopistojen ulkopuolisen musiikintutkimusyksikön perustamiselle oli kolme pääasiallista syytä: humanististen ja taiteiden tutkimuksen ahdinko yliopistoissa, pyrkimys parantaa maailmaa sekä jaettu näkemys musiikista yhteiskunnallisena muutosvoimana.
Lue lisääTutkimuskohteena olevan ihmisen elämä voi saada tutkijan kyynelehtimään, innostumaan ja nolostumaan. Voimakkaat tunteet voivat parhaimmillaan ohjata tutkimusta tärkeään suuntaan. Tutkijan tulisi myös kyetä kamppailemaan omia tai muiden häpeän ja nolostumisen tunteita vastaan.
Lue lisääPalvelutyön arki on yleisintä suomalaista työarkea: liki kolme neljästä suomalaisesta työpaikasta sijoittuu palvelualalle. Alan työpaikkojen ääniympäristöjä määrittää vahvimmin taustamusiikki, erityisesti suurimman toimialan eli kaupan tiloissa. Millaisia taktiikoita ja mahdollisuuksia tämä asetelma tarjoaa ääniympäristötietoisuuden ja työviihtyvyyden edistämistä ajatellen?
Lue lisääTutkimusyhdistys Suoni ry:n 5-vuotisjuhlaseminaari
22.4. klo 10 alkaen
Runeberginkatu 14-16, sali A300
Riikka Hiltunen väitteli kesällä 2021 popmusiikin tekemiseen liittyvästä luovasta ajattelusta ja koki lopussa vaikeuksia päästää irti tutkimuksestaan. Kun media esitteli tuloksia, tutkija joutui pohtimaan vielä kerran mitä halusikaan sanoa ja millaisia vaikutuksia sanomisilla olisi. Tässä kirjoituksessa hän pohtii oman positionsa kautta muun muassa tutkijan suhdetta mediaan sekä koetun toimijuuden ja tulevaisuusasenteen yhteyttä.
Lue lisääOm man idag besöker idrottsevenemang är det mer eller mindre självklart att de innefattar musik. Men redan de första idrotts- och gymnastikföreningarna som grundades på 1870-talet använde musik på sina offentliga uppvisningar. Ofta var det hornseptetter – den tidens ”dj” – som spelade och musik bidrog till att rama in idrotten som en samhällsförändrande kraft. Vilken musik spelade man, hur utvecklades uppvisningskulturen och hur lät det första musikstycket komponerat för en idrottsförening i Finland?
Lue lisääKutsumme kaikki Suomen musiikkialalla työskentelevät henkilöt vastaamaan lyhyeen kyselyyn, jolla kartoitamme yhdenvertaisuutta alallamme. Kyselyn tarkoituksena on selvittää epäasiallisen käytöksen ilmenemismuotoja työtilanteissa, ja auttaa kartoittamaan tekoja, joiden avulla musiikkialasta voitaisiin tehdä yhdenvertaisempi ja turvallisempi ympäristö kaikille alalla työskenteleville.
Lue lisääJoukko tutkijoita, muusikoita ja muita musiikkikentän toimijoita kokoontuu virtuaaliseen konferenssiin keskustelemaan musiikista ja rasismista Euroopassa 20.–22. lokakuuta.
Lue lisääThe seminar brings together researchers and artists to discuss the life and works of “T-Bone Slim”. This was the literary pseudonym of Matt Valentininpoika Huhta, born in Ashtabula Harbor, Ohio 1882 and died in New York 1942. Matt Huhta was born in a Finnish immigrant family from Kälviä, but created his literary career in English. T-Bone Slim was one of the most celebrated songwriters of IWW (International Workers of the World). His songs “Popular Wobbly” and “Lumberjack’s Prayer” have been performed by many American folk musicians. His songs, columns and aphorisms inspired the Chicago surrealist movement and the civil rights movement in the 1960s.
Lue lisääMillaisissa asennoissa tutkija työskentelee ja millaisin liikkein hän ajattelee? Miten tutkijan työn kehollista koreografiaa voisi purkaa ja sommitella uudestaan? Entä miten kielen ja kehon ristiriitainen suhde näyttäytyy tutkijan arjessa? Järjestimme tänä keväänä muutaman humanistitutkijan kanssa etätapaamisen, jossa pohdimme tutkijan kehoa ja työhyvinvointia kiireettömän keskustelun menetelmän innoittamina.
Lue lisääMusiikintutkimuksen nykyinen tilanne ja epävarma tulevaisuus Suomessa ovat kirvoittaneet viime kuukausina julkista keskustelua, johon ovat osallistuneet niin eri yliopistojen henkilöstö, tutkijat kuin toimittajat. Keskeisenä kimmokkeena keskustelulle on toiminut Helsingin yliopiston musiikkitieteen raju supistaminen viime vuosina. Pohdin tässä kirjoituksessa näiden puheenvuorojen innoittamana musiikintutkimuksen ja musiikkitiede-termin merkityksistä sekä miten itse ymmärrän musiikintutkimuksen yhteiskunnallisen arvon.
Lue lisääKeväällä 2021 on käyty julkisissa medioissa, tieteellisten seurojen lehdissä ja sivustoilla sekä somessa ja blogeissa vilkasta keskustelua musiikkitieteestä ja Helsingin yliopiston taiteiden tutkimuksen oppiaineiden täyttämättä jääneistä tehtävistä. Laaja eri mediakanavien osoittama huomio ja mielipiteenvaihto todistavat siitä, kuinka tärkeitä nämä alat ovat myös yliopistojen ulkopuolella. Pohdin tässä kirjoituksessa keskustelun taustalla olevia työpoliittisia valintoja ja niiden vaikutuksia.
Lue lisääKesäkuussa 2021 YLE Areenan podcast- tarjontaan ilmestyy “Mestarit — siellä missä tytöt soittaa kitaraa” -podcast. Ohjelman toimittajina toimivat Tuuli Saksala sekä Riikka Ahokas. Kerron tässä artikkelissa, miten lähestymme podcastissa ammattimuusikkoutta ja reflektoin hieman laajemmin musiikkikasvatuksen tutkijan näkökulmasta sarjaa varten kerättyä asiantuntijamateriaalia.
Lue lisää
